01.11.2012

Yli 300 musikanttia barokkispektaakkelissa Musiikkitalossa 25.11.2012

SUOMALAISEN BAROKKIORKESTERIN TIEDOTE 2.10.2012:

Yli 300 musikanttia barokkispektaakkelissa Musiikkitalossa –mestarit ja kisällit vauhdissa

Barokkimusiikki levittäytyy Musiikkitaloon monin tavoin 25.11.2012! Suomalainen barokkiorkesteri, Sibelius-Akatemia, Metropolia AMK sekä Itä- ja Länsi-Helsingin Musiikkiopistot yhdistävät voimansa tapahtumassa, jossa isot ja pienet, mestarit ja kisällit musisoivat yhdessä ja erikseen kuin Corellin jättiorkesterissa Roomassa. Tapahtuman osiot ovat iltakonsertti, lastenkonsertti ja aulatapahtuma. Säveltäjänimistä mainittakoon Vivaldi, Muffat, Purcell, Lully ja tietenkin Corelli, joilla kaikilla oli merkittävä rooli orkesterisoiton kehityksessä. Lastenkonsertissa seikkailee prinsessa, joka ei aivan mahdu hänelle asetettuihin rooliodotuksiin. Hulina käy myös aulatapahtuman eri pisteissä: Torilla voi kokeilla vaikkapa miekkailua, tanssiaskelia ja cembalonsoittoa. Hovissa kuullaan kamariyhtyeiden renessanssi- ja barokkiesityksiä samalla kun toisaalla ihmetellään, mitä näkökulmia barokkisoittimiin saadaan live-elektroniikalla.

HISTORIALLISTA TAUSTAA
Muffat kertoo Corellin innoittamista concerto grossoistaan ja siitä, miten kuuli Roomassa Corellin orkesteria: ”…beautifully performed with the utmost accuracy by a great number of instrumental players”. Kardinaali Ottobonin palkkalistoilta on selvinnyt, että Corellin orkesterissa oli 1600-luvun lopussa normaalitilanteessa 23 viulua, 7 alttoa, 8 selloa, 5 bassoa, 2 arkkiluuttua ja 2 cembaloa. Urkuri kuului vakiopalkallisiin. Erityistilanteissa muusikoita oli ollut 70–80, tarinan mukaan jopa 150!
Musiikkitalon spektaakkelissa lavalla soittaa välillä jopa 300 muusikkoa. Aulatapahtuman esiintyjät tuovat omat lisänsä runsaaseen esiintyjäjoukkoon.

FIBO COLLEGIUM ja Concerto Grosso –projektin taustoja
Suomalaisen barokkiorkesterin koulutustyöryhmän perustamiskokous pidettiin vuoden 2008 lopussa. Tavoitteet ja visio olivat selviä alusta alkaen. Pääteemoiksi nousivat elävät musiikkioppilaitosprojektit sekä valtakunnallinen lastenkonserttitoiminta orkesterikonsertteihin liitettynä. Barokkimusiikin esittämiseen liittyvää, ammattimuusikoille suunnattua täydennyskoulutusta pidettiin myös tärkeänä ja orkesterin nettisivustoa tiedonjakelukanavana haluttiin kehittää.

Musiikkioppilaitoksissa soitetaan paljon barokin ajan sävellyksiä. Yli 20 vuotta sitten Suomeen rantautuneen barokkiliikkeen ansiosta tiedot, taidot ja kokemus barokin ajan esityskäytännöistä ovat lisääntyneet ja tarve alan asiantuntemukseen on kasvanut jatkuvasti. Oman barokkimusiikkiopiston sijaan Fibo Collegium suunnitteli pienessä ja isossa mittakaavassa toimivan joustavan konseptin, jossa Suomalaisen barokkiorkesterin muusikot kouluttavat projektimuotoisesti niin opettajia kuin oppilaitakin eri puolilla Suomea. Usean kouluttajan samanaikainen läsnäolo mahdollistaa yhteissoittokokemukset ja vaikutteita saadaan vieressä soittavaa ammattilaista seuraamalla, svengiin yhtymällä. Yhteissoitto on virkistävää myös pitkään ammatissa olleille musiikkiopiston opettajille.

Lastenkonsertit ovat toinen olennainen osa Fibo Collegiumin toimintaa. Musisointi on iloista ja menevää, juonnot vetäviä ja oppilaat osallistuvat konsertteihin vaikkapa laulamalla orkesterin säestyksellä tai kokeilemalla orkesterin johtamista. Syvälliset ja svengaavat konserttiosuudet on suunniteltu kestoiltaan ja sisällöiltään eri ikäisille kuulijoille sopiviksi. Ohjelmistossa on sekä näytelmä- että opetuspainotteisia konserttikokonaisuuksia.

Suomalaisen barokkiorkesterin nettisivut tarjoavat ilmaisia barokkimusiikin historiaan ja esittämiseen liittyviä opetusmateriaaleja. Materiaalit tukevat niin koulujen kuin musiikkiopistojen opettajien opetusta. Sivustoa täydennetään ja kehitetään jatkuvasti. Syksyllä 2012 avataan myös lasten oma pelisivusto-osio. Pelisivuilla on hauskoja pelejä sekä tietoa säveltäjistä, soittimista ja ajan ilmiöistä sekä lasten että aikuisten tarpeisiin.

Suomalaisen barokkiorkesterin toimintaa leimaa tällä hetkellä rento kategorioiden yli hyppiminen. Koulutustoiminnassa merkittävää on herkkyys pedagogian muutosten tarpeisiin. Niinpä lastenkonserttiin voi yhdistyä musiikkioppilaitosprojektien elementtejä, orkesterikonsertissa voi olla koulutusprojektin tuotoksia tai orkesterilaiset ja kurssilaiset yhdistävät taitonsa yhteisnumeroihin. Barokkispektaakkelissa Helsingin Musiikkitalossa on mukana tätä kaikkea ja paljon muuta. Muunnosmahdollisuudet ja joustavat toimintatavat jättävät jopa tekijät itsensä jännittyneen odottavaan tilaan… Mitä seuraavaksi keksitään?

www.fibo.fi/koulutus

CONCERO GROSSO

25.11.2012 MUSIIKKITALO
Konserttisali ja aulatilat

15.00 (>PLAY) SUURI LEIKKI-Lastenkonsertti
16-18 Aulatapahtuma
18.00 CONCERTO GROSSO – Suuri soitto

Suunnittelu: Fibo Collegium, Suomalaisen barokkiorkesterin koulutustyöryhmä
Pääkumppanit: Sibelius-Akatemia, Metropolia AMK, Itä- ja Länsi-Helsingin Musiikkiopistot
Taiteellinen johto: Minna Kangas ja Annamari Pölhö
Lastenkonsertin suunnittelu ja juonto: Anni Elonen ja Hanna Haapamäki
Tanssit: La Porte du Temps
Aulamusiikki: Osallistujien omia ohjelmanumeroita, live-elektroniikkaa, kokeile itse (cembaloa, tanssiaskelia, historiallista miekkailua…)j ne. Suunnittelu Pekka Silén.
Mukana myös: Oulunsalo Ensemble/Oulunsalon Kulttuuri-instituutti sekä Vivante-orkesteri sekä Tanto-orkesterin soittajia Keravan Musiikkiopistolta, Sibelius-lukion laulajia, Kipinä Productions, Lahden musiikkiopiston oppilaita….

Kaikki mukaan! Muidenkin musiikkioppilaitosten oppilaat ovat tervetulleita mukaan esiintymään suureen yhteisnumeroon. Osallistumismaksu 30 e sisältää kenraaliharjoituksen, konserttiesiintymiset Musiikkitalon suuressa salissa ja yhden vapaalipun. Tiedustelut ja valmistautumisohjeet: 040-8210651 Laura Kajander

Liput ovat myynnissä Lippupisteessä. Lisätietoja: www.fibo.fi/suuri-soitto

LOPPUKEVENNYS:
9-10 –vuotiaiden kommentteja barokkimusiikkisanastosta otsikolla:

KERRO OMIN SANOIN MITÄ TULEE MIELEEN SANASTA…

Barokki
– Hitaan tyylistä musiikkia ja siinä on paljon aksentteja
– vanhaa musiikkia, tarvitaan matalaäänisiä soittimia
– bataattikeitto
– rytmikästä musiikkia, paljon vetojousia

Concerto grosso
– orkesteri
– Rosso-ravintola
– konsertti, jossa soitetaan varokkimusiikkia
– musiikkitalo
– RSO

Concertino-ryhmä
– ryhmä erilaisia soittimia
– ryhmä, joka soittaa paljon konsertteja
– bassoryhmä, orkesteri

Tutti- ryhmä
– kaikkia soittimia mukana
– orkesterin ryhmä, joka soittaa yhdessä
– soittajat istuvat tutti suussa
– yhtye, joka soittaa tutteja

Basso continuo
– bassoluokka, bassoduo, bassokonsertti
– F-aukosta sisään ja toisesta ulos

Pidätys
– tapahtuma, joka toimitetaan rikoksen jälkeen
– pidätetään soittoa ja ääntä
– vessahätä

Fraasi
– kappaleen osa
– fasaani
– basso
– taulukehys
– orkesterin jokaisessa soitinryhmässä soittaa yksi tai kaksi soittajaa

Dissonanssi
– elefanttitanssi
– discotanssi, discopallo
– kvanttiviulu

Äänikerta ja sormio
– sordino
– sormi
– solmio
– kädet menevät samaan suuntaan

Affekti
– afro
– valtava pamahdus
– aksentti, allegra

Retoriikka
– resonaatio, kieli tärisee, resonointi
– vibrato

TERMITIETOJA PERINTEISEMMÄN NÄKEMYKSEN MUKAAN:

BAROKKI
Taide- ja musiikinhistoriallinen aikakausi n 1600-1750, jonka syntymaa oli Italia. Barokin synty ajoittuu yksiin oopperankehittymisen kanssa. Musiikki taivuteltiin kuvailemaan tekstiä ja vähitellen1600-luvun aikana erot puheenomaisten resitatiivien ja aarioiden välillä selkeytyivät. Cremonan viulunrakentajien panoksella nimenomaan viulusta tuli soitinmusiikin symboli ja edelläkävijä, jolle sävellettiin virtuoosista ja tunnepitoista musiikkia, jossa soittaja sai myös itse koristella osuuksiaan ja pyrkiä yllättämään kuulijansa.
Ranskassa soitinmusiikissa oli tärkeässä asemassa tanssisarja. Tanssien liikkeet ja eleet pystyi kuulemaan musiikinpainotuksissa, rytmeissä ja tempoissa. Siellä säveltäjät kirjoittivat tarkasti näkyviin toivomansa koristeet ja ylipäätään pyrkimys oli hallittuun ilmaisuun ja ”hyvään makuun”.
Barokin musiikki on ennen muuta ”puhuvaa musiikkia”, jossa tärkeää on tunteiden välittäminen erilaisilla äänenväreillä ja painotuksilla, mielenkiinnon ylläpitäminen ja artikulaation selkeys. Alun perin sana”barokki” tarkoitti epämuodostunutta helmeä, ja sitä käytettiin pilkkanimenä barokkimusiikista, jota pidettiin paisuttelevana, kummallisena ja raskaana. Barokin musiikki on kuitenkin kaikkea muuta; vaihtelevia sävyjä, tanssillisuutta, virtuoosisuutta ja ennen kaikkea puhuvuutta.

RETORIIKKA
Puhetaito, puhetaidon oppi, joka liittyy barokkimusiikin puhuvuuteen.

AFFEKTI
Tunnetila, joka barokkimuusikon tulisi saada siirretyksi kuulijaansa kustakin kappaleesta.

CONCERTO GROSSO – TUTTI / CONCERTINO -RYHMÄT
Barokin myöhäiskauden sävellysmuoto, joka perustuu suuren orkesterin (concerto, tutti tai ripieni) ja pienen solistiryhmän (concertino) vastakkainasetteluun ja vuorotteluun.

BASSO CONTINUO
Basso continuo tarkoittaa sananmukaisesti ”jatkuvaa bassoa”. Barokin aikana laulettua tai soitettua melodiaa säesti lukuisia soittimia, kuten cembalo, urut, luuttuja ja kitaroita sekä yleensä myös jokin jousibassosoitin tai puhaltaja (usein dulcian tai pasuuna, myöhemmin fagotti), aina sen mukaan mitä oli saatavilla. Näille kaikille ei kuitenkaan kirjoitettu omaa ääntä, vaan ainoastaan yksi, bassolinjaksi kutsuttu ääni. Siihen lisättiin numeroita, jotka kertoivat, mikä sointu milläkin kohdalla piti soittaa. Esimerkiksi cembalisti soitti vasemmalla kädellään bassoäänen ja oikealla kädellään numeroiden avulla improvisoidut soinnut.
Continuosoittajiin saattaisi helposti ajatella kuuluvan vain cembalo ja sellot, mutta barokin aikana continuoryhmä oli toisinaan hyvinkin laaja, elävä ja vaihteleva kokoonpanoltaan. Mukana saattoi soittaa cembalon ja sellojen lisäksi tilanteen mukaan vaihdellen urut, erilaisia luuttuja, teorbi, barokkikitara, harppu, fagotti, pasuuna, viola da gamba ja kontrabasso. Continuo oli koko orkesterin rytminen keskus ja soinnillinen pohja, jonka päälle kaikki muu rakentui. Continuo oli siis melkoisen suuri ja merkittävä osa barokkiorkesteria! (Fibo Collegiumin Barokkilinnan puutarha -pelisivusto)

PIDÄTYS
Korollisella tahdinosalla esiintyvä (haja)sävel, joka purkautuu yleensä alaspäisellä liikkeellä sointusäveleen. (Mukaeltu Otavan musiikkitietosanakirja)

FRAASI
Musiikillinen säe, lause.

DISSONANSSI
Riitasointu, sointuun kuulumaton sävel, joka tuo siihen kirpakan koskettavan mausteen. Sen vastakohta ”hyvin soiva” konsonanssi, esimerkiksi kolmisointu, jonka on katsottu heijastavan musiikin harmoniaa ja jumalallista maailmanjärjestystä.

SORMIO
Koskettimisto eli manuaali. Cembalossa on yksi tai kaksi sormiota eli koskettimistoa, isoissa kirkkouruissa niitä voi olla jopa neljä!

ÄÄNIKERTA eli rekisteri. Urkujen sointiyksikkö, jonka muodostaa kromaattinen rivi pillejä, joilla on sama rakenne ja sen johdosta samasointiväri bassosta diskanttiin. Ne vaihtelevat niin soinniltaan kuin korkeudeltaan – ”normaalitasossa” soivia äänikertoja kutsutaan 8-jalkaisiksi ja oktaavia korkeammalta soivia 4-jalkaisiksi äänikerroiksi.
Cembalossa ääni syntyy siten, että kosketinta painettaessa ohuessa puutikussa eli luistissa oleva kynsi raapaisee kieltä. Yhtä äänikertaa vastaa cembalossa näin ollen oma kielisarja ja/tai omat luistit – poikkeuksena nk luuttuäänikerta, jossa huopapalat painetaan kieliä vasten, jolloin ääni muistuttaa luutun ääntä. Kaksisormioisessa cembalossa on yleensä kaksi normaalikorkeudelta soivaa 8-jalkaista äänikertaa, yksi molemmilla sormioilla, jotka voi yhdistää eli koplata soimaan yhdessä. Alemmalla sormiolla on myös oktaavia korkeammalta soiva nelijalkainen äänikerta. Yksisormioisessa cembalossa on tavallisimmin kaksi 8-jalkaista äänikertaa.