20.05.2025
Vuosikertomus 2024: Puheenjohtajan katsaus
Suomen puolustusvoimilla on kahdeksan ohjusvenettä ja viisi ammattilaisorkesteria.
Puolustusvoimat harkitsee tarkoin, mihin vähäiset resurssit kannattaa sijoittaa. Päätöksenteossa ajatusten aikajänne on vuosikymmenten mittainen. Kevytmieliseen tuhlailuun tai hätiköityihin säästöpäätöksiin ei ole varaa.
Ei siis tarvitse olla taidealan ammattilainen ymmärtääkseen musiikin ja muun kulttuurin merkityksen kaikille suomalaisille – myös niille, jotka eivät ole kulttuurin suurkuluttajia.
Musiikilla on monenlaisia tehtäviä ja monenlaisia arvoja. Esteettisiä, hengellisiä, henkisiä, kaupallisia, maanpuolustuksellisia, mieltä kohottavia, perinnettä ylläpitäviä, poliittisia, yhteenkuuluvuutta lisääviä, valtiollisia. Siinä vain muutama, aakkosjärjestyksessä.
Jean Sibelius sävelsi tunnetuimman teoksensa Finlandian ohimeneväksi käyttömusiikiksi tilaisuuteen, joka järjestettiin lehdistönvapauden hyväksi ja Venäjän sortovallan vastustamiseksi. Sittemmin teos on elänyt maailmalla muun muassa virtenä, kansallislauluna ja NHL-jääkiekon pelitaukomusiikkina sekä toteuttamassa kaikkia muitakin edellä lueteltuja tehtäviä ja arvoja.
Sibelius piti päiväkirjassaan Finlandiaa muihin teoksiinsa verrattuna vähäpätöisenä. Edes säveltäjällä itsellään ei ollut aavistusta yhden ainoan teoksensa kaikista tulevista merkityksistä. Saati siitä, kuinka monta miljoonaa euroa tekijänoikeustuloja nämä vajaat kymmenen minuuttia musiikkia tuottaisivatkaan.
Klassinen musiikki tarkoittaa sananmukaisesti sellaista musiikkia, jonka arvo säilyy. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitkä yksittäiset teokset osoittautuvat pitkäikäisimmiksi. Eikä kukaan tiedä, mikä musiikin arvoista ja lukuisista merkityksistä korostuu missäkin tulevaisuuden tilanteessa.
Maailmankuulu suomalainen klassisen musiikin ihme on pitkäjänteisyydessään, laaduntavoittelussaan ja kansainvälisessä menestyksessään hyvä esikuva kaikelle muullekin toiminnalle.
Menestys luo menestystä. Katsotaan vaikka meidän klassista musiikkia. Sehän on jotain aivan käsittämätöntä, kuinka hyviä me ollaan oltu siinä.
Kuka on sanonut näin? Ehkä joku orkesterien ennätyksellisistä leikkauksista huolestunut kulttuuritouhottaja? Ei, vaan tasavallan presidentti Alexander Stubb kutsuttuaan viime syksynä koolle kulttuuriaiheisen paneelikeskustelun Tampereelle.
Stubb tarkoittanee puhekielisellä käsittämätön-sanalla jotakin sanoinkuvaamattoman erinomaista. Tarkkaan ottaenhan suomalaisen klassisen musiikin ja koko musiikkialan menestys ja erinomaisuus ei ole lainkaan käsittämätöntä. Pikemminkin se on täysin käsitettävää.
Suomen musiikkialan erinomaisuus johtuu kärsivällisestä, laatu- ja määrätietoisesta kehittämisestä ja rakennustyöstä. Sen ansiosta meillä on kansainvälisesti kadehdittu orkesterien verkosto ja musiikin ekosysteemi, joka ravitsee kaikkia musiikin tekijöitä ja laajaa kuluttajakuntaa.
Musiikin ekosysteemissä huiput näkyvät ja kuuluvat kauas, mutta ilman aluskasvillisuutta, lajien monimuotoisuutta ja niitä kaikkein näkymättömimpiä toimijoita ei olisi huippujakaan.
Ekosysteemiin kajoaminen on vaarallista, varsinkin jos ei tiedä miten ekosysteemi toimii.
Pekka Seppänen
Hallituksen puheenjohtaja
Suomen Sinfoniaorkesterit