22.01.2016

Vainojen uhrien päivän konsertti vie historian tragedian äärelle

Vainojen uhrien päivän konsertissa keskiviikkona 27.1.2016 klo 19 Lappeenranta-salissa Lappeenrannan kaupunginorkesteri tuo kuultavaksi kolme pysäyttävää ja hyvin ajankohtaista musiikkiteosta. Orkesteria johtaa konserttimestari Matti Koponen ja ohjelmassa kuullaan John Williamsin Musiikkia Steven Spielbergin elokuvaan Schindlerin lista uutena Marko Hilpon tekemänä sovituksena. Schindlerin lista elokuva nousi parrasvaloihin vuonna 1993, jolloin se voitti peräti 7 Oscar -palkintoa. Elokuva kertoo saksalaisesta yrittäjästä, Oskar Schindleristä, joka pelasti yli tuhannen puolanjuutalaisen hengen holokaustissa toisen maailmansodan aikana. Elokuvan nimi viittaa listaan, jossa oli niiden juutalaisten nimet, jotka Schindler otti töihin tehtaaseensa.

Toinen varhaisempi teos on ranskalaisen maailmankuulun säveltäjän Olivier Messiaenin Aikojen lopun kvartetto, Quatuor pour la fin du temps, jonka säveltäjä sävelsi Görlitzin vankileirillä vuonna 1941.Saksalaiset olivat vanginneet hänet kesäkuussa vuonna 1940. Messiaenin kera leirille oli vangittunasattumalta myös kolme muusikkokollegaa, joiden instrumentit olivat klarinetti, viulu ja sello. Messiaen muusikkokollegoidensa kanssa jaksoi uskoa pelastukseen, vaikka samaan aikaan ihmisiävietiin ympäriltä pakkotyöhön ja kaasukammioihin. Teoksen ensiesitys oli 15.tammikuuta 1941 ja paikalla oli 400 vankia vartijoineen. Teos seisautti kannoilleen kaikki, myös keskitysleirin sotilaat johtajineen ja Messiaen kuvaili myöhemmin tuntemuksiaan ensiesityksestä: Koskaan en ole kokenut missään sellaista kuuntelemisen syventyneisyyttä ja ymmärtämistä.

Konsertin aloittaa virolaisen Arvo Pärtin hiljaisuuden estetiikkaan ja hiljaisuuden mietiskelyyn nojaava Cantus Benjamin Brittenin muistolle. Sir Benjamin Britten oli englantilainen säveltäjä ja kuulu pasifisti, jolle sota ja sen kärsimykset olivat myös tulleet konkreettisen lähelle. Arvo Pärtin filosofia yhdentyy Britten sodanvastaiseen estetiikkaan. Pärtin oma elämä silloisessa Neuvosto-Virossa kulki vainon ja pelon ilmapiirissä, josta säveltäjä saattoi vain vapautua 1970-luvulla löytämänsä mietiskelevän ja vahvasti Kristinuskoon nojaavan estetiikan myötä. Samalla hänen musiikkinsa kulki uusklassismista vieläkin pelkistetympään uustonaalisuuteen, jossa ajan pysähtymisellä on keskeinen sijansa. Viime vuonna 80-vuotta täyttänyt säveltäjä emigroitui 1980-luvun lopulla Saksaan.