30.05.2022 / Tuomo Huhdanpää, Tapio Lokki
Toukokuun 2022 blogi: Sinfoniaorkesteri Vivo on kulttuurirahoituksen väliinputoaja
Sinfoniaorkesteri Vivon toiminta uhkaa jälleen kerran loppua rahoituksen puutteeseen. Kaikki suomalaiset muusikot tuntevat Vivon arvokkaan työn muusikkojen kasvatuksessa, mutta elintärkeää perusrahoitusta ei tästä maasta tunnu Vivolle löytyvän. Pitkäjänteistä orkesteritoimintaa ei pysty rakentamaan yksittäisten apurahojen varaan. Vivolle pitäisi pikaisesti löytyä jostain perusrahoitusta, jotta ainutlaatuinen nuorten orkesteritoiminta voi jatkua.
Sinfoniaorkesteri Vivo on valtakunnallinen nuorten soittajien orkesteri, joka on toiminut vuodesta 1986 alkaen. Orkesterissa on reilun 35 vuoden aikana ollut soittajia yhteensä lähes 800. Entisistä vivolaisista noin 2/3 on työllistynyt musiikin aloille soittajina, kapellimestareina, pedagogeina sekä tuotannon ja hallinnon tehtäviin. Nuoremmista soittajista noin 100 opiskelee ammattiin johtavassa musiikin koulutusohjelmassa.
Soittajat ovat iältään 15–25-vuotiaita, ja orkesterin jäsenet valitaan koesoitoilla. Toukokuussa 2022 orkesterissa soittajia on 48 suomalaisesta kunnasta. Huomattava osa soittajista kuitenkin on muuttanut opintojen perässä, joten orkesterin juuret ovat vieläkin laajemmalla. Kun orkesteri kokoontuu soittamaan yhdessä muutaman kerran vuosittain, käy tämä selväksi jo vaihtelevia puheenparsia kuunnellessa.
Orkesterin toiminnan tarkoituksena on tarjota nuorille soittajille mahdollisuus osallistua suuren sinfoniaorkesterin toimintaan riippumatta asuinpaikasta, ja vaikka kouluttajina kapellimestarin lisäksi orkesterilaisille on ammattilaisia suomalaisista sinfoniaorkestereista, on osallistuminen maksutonta, ja lisäksi vivolaisten matka- ja majoituskulut katetaan.
Kaikki orkesterit ovat olleet koronan myötä viimeisen parin vuoden aikana kovilla, ja joutuneet tekemään paljon töitä yleisön tavoittamiseksi. Sinfoniaorkesteri Vivon toimintaan koronarajoitukset iskivät erityisen kovasti myös siksi, että orkesterin soittajat asuvat ympäri Suomea, eikä matkustaminen tai yhteen kokoontuminen harjoittelua varten ole ollut mahdollista.
Syksyn 2021 35-vuotisjuhlakonsertti Helsingin Musiikkitalossa yhdessä viulisti Petteri Iivosen kanssa ajoittui kuitenkin koronarajoitusten kannalta onnekkaaseen aikaan. Vuodenvaihteen rajoitusajan jälkeen Vivon toiminta saatiin jälleen käyntiin, ja orkesteri konsertoi Järvenpäässä, jossa solistiksi saatiin sopraano Silja Aalto. Samassa konsertissa kuultiin myös kantaesitys Luukas Hiltusen 1. sinfoniasta.
2022 Sinfoniaorkesteri Vivo konsertoi Mikkelin musiikkijuhlilla sekä syksyllä Loviisan Sibelius-päivillä. Marraskuussa nuoret soittajat vierailevat Lappeenrannan kaupunginorkesterin riveissä, jossa yhdistetty orkesteri soittaa molempien orkesterien yhteisen taiteellisen johtajan Erkki Lasonpalon johdolla. Tarkoituksena on, että vastaavia vierailuja toteutettaisiin vuosittain erityisesti kokoonpanoltaan pienempien suomalaisten orkesterien kanssa, jolloin molemmat orkesterit hyötyvät yhteistyöstä.
Tuleville vuosille suunniteltu toiminta näyttää muutenkin soittajien kannalta monipuoliselta ja kiinnostavalta. Kotimaisten konserttien ja taltiointisuunnitelmien lisäksi orkesterilla on myös kutsuja ulkomaille. 2023 alkaen on suunnitelmissa aloittaa yhteistyö myös Saksassa Berliinin alueella toimivan Brandenburgin osavaltion alueelta nuoria soittajia kokoavan Junge Philharmonie Brandenburgin kanssa.
Vaikka Vivon toimintaa suunnitellaankin pitkäjänteisesti, ja on selvää, että orkesterille on tärkeä paikka osana suomalaista orkesterikoulutusta, on toiminnan tulevaisuus tällä hetkellä epävarmaa.
Monissa maissa nuoria soittajia yhteen kokoavat orkesterit nauttivat budjettirahoitusta, ja siksi toiminnan perusrahoitus on turvattu. Myös Vivo sai vuoden 2016 loppuun asti OKM:ltä tukea toimintaansa. Vuoden 2017 nuorisolain uudistuksen myöstä Vivon toiminta ei kriteeristön muuttumisen vuoksi kuitenkaan ole ollut enää valtionapukelpoista. Suurin ongelma orkesteritoiminnan kannalta löytyy nuorisolain 5. luvusta: ”Valtionapukelpoiseksi ei kuitenkaan hyväksytä sellaista järjestöä, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää yhden koulutus-, opinto- tai vastaavan alan opiskelua.” (Nuorisolaki, 5. luku §17, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285).
Tämän vuoksi orkesterin toiminta oli vaarassa loppua vuonna 2017. Tuolloin toiminnan pelastajaksi löytyi kuitenkin Jane ja Aatos Erkon säätiö, joka myönsi Vivolle perusrahoituksen vuosille 2018–2021. Vivolle voitiin palkata osa-aikainen intendentti sekä taiteellinen johtaja, mikä on mahdollistanut orkesterin toiminnan suunnittelun pidemmällä aikajänteellä.
JAESin rahoittaman kauden aikana oli toiveissa, että Vivo voisi päästä uudelleen valtionavun piiriin. Tähän liittyen on ratkaisuja yritetty löytää, mutta näyttää kuitenkin siltä, että nuoriso-orkesteri jää kulttuurikentän rahoituskanavien suhteen väliinputoajaksi. VOS-toiminnassa lähtökohtana on, että muusikot ovat ammattilaisia, ja nuorisolain tarjoamat tukimahdollisuudet kohdennetaan ensisijassa matalan kynnyksen monialaiseen toimintaan. Kun soittajat valitaan pääsykokeilla, ja orkesterin toiminnasta vastaava yhdistys keskittyy ainoastaan orkesterikoulutuksen ja orkesteritoiminnan järjestämiseen, ei nuorisolain määrittämä valtionapukelpoisuus täyty.
Tällä hetkellä Sinfoniaorkesteri Vivon toiminnan rahoitus perustuu pääasiassa yksittäisiin apurahoihin. Orkesterin toiminnan pitkäjänteisen toiminnan kannalta elintärkeä perusrahoitus kuitenkin puuttuu. Siksi nyt eletään orkesterin toiminnan jatkumisen kannalta kriittisiä aikoja, kuten myös vuonna 2017.
Tuomo Huhdanpää
Sinfoniaorkesteri Vivon intendentti
Tapio Lokki
Professori, Aalto-yliopisto
Sinfoniaorkesteri Vivo ry:n hallituksen puheenjohtaja
Kuva: Paavo Pykäläinen