01.04.2011

SUOSIO:n vuosikertomus 2010

Jyväskylän orkesteripäivillä 1.4. julkaistiin Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n vuosikertomus 2010 ja koko maata kattavat orkesteritilastot. Painettua vuosikertomusta lähetetään pyynnöstä. Ohessa tiivistelmä:

ORKESTERIT TYÖLLISTÄVÄT

Yhdistyksen jäseninä oli kuluneen toimintakauden alussa 29 orkesteria ylläpitävää kuntaa, yhdistystä tai julkisyhteisöä, näistä yksi liitännäisjäsen.

Jäsenorkestereissa oli päätoimisia muusikkovakansseja 986,5, lisäksi käytettiin runsaasti avustajia (tilapäisten muusikoiden lukumäärä oli 2440), ja tämän lisäksi palkattiin kapellimestareita ja vierailevia solisteja. Päätoimista hallintohenkilökuntaa orkestereissa oli yhteensä 127 henkeä (naisia 64,6%) ja lisäksi jonkin verran tilapäistä henkilökuntaa, jaettuja vakansseja ym. Päätoimisten muusikoiden keski-ikä kaikissa orkestereissa yhteensä oli 44,6 vuotta ja naisia soittajistosta oli 36,3 %. Ei-Suomen kansalaisia päätoimisia muusikoita orkestereissa oli 7,9 %. Vuonna 2001 tämä luku oli 7%.

TALOUS

Vuosina 2008-2010 orkestereiden valtionosuusjärjestelmän mukaista henkilötyövuoden hintaa korotettiin noin 20 %. Vuonna 2010 yhteenlaskettu valtionosuus palkkamenoista oli runsas 20miljoonaa euroa.

Orkestereiden yhteenlasketut menot olivat hieman yli 70 miljoonaa euroa. Menoista 77 % ovat palkka- ja sosiaalikuluja. Tilapäisten muusikoiden palkkaukseen käytettiin yli 9 miljoona euroa eli 16 % kokonaismenoista. Keskimääräinen valtionosuus tuloista kohosi lähes 29 %:iin ja kuntien rahoitusosuus laski yli kolme prosenttiyksikköä 47,9 %:iin. Orkestereiden välillä nämä prosenttiosuudet vaihtelivat suuresti. Esimerkiksi Helsingissä kunnan rahoitusosuus orkesterille ylitti reilusti 60 %:ia, kun taas esimerkiksi Lahdessa ja Turussa kaupungin osuus jäi noin 46 %:iin ja Kuopiossa 49 %:iin. Isojen orkestereiden omistajista eli kunnista Lahti sai asukasta kohti eniten valtionosuutta orkesterilleen, yli 12 euroa, Helsinki ja Espoo niukimmin, vajaa 4 euroa per asukas.

Orkestereiden omien tulojen osalta tilausesiintymistulot kasvoivat runsaalla 200000 eurolla, pääsylipputulot sen sijaan supistuivat vajaalla 85000 eurolla. Näiden tuloerien jakautumisessa on vuosittaisia vaihteluja sen mukaan, minkälaisia konsertteja tehdään. Muut tulot, mm. sponsoritulot ja televisiointikorvaukset putosivat noin 265000 euroa.

YLEISÖMÄÄRÄ NOUSUSSA

Vuoden 2010 yhteenlaskettu kotimainen yleisömäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 30000 kuulijalla. Ulkomaankonserttien kuulijamäärä putosi jonkin verran, mutta kokonaiskuulijamääräkin nousi yli 20000 hengellä, kuulijamäärän ollessa 929 622. Kun laskemme mukaan yleisöyhteistyön ja lasten musiikkikasvatuksen osallistujaluvut vuonna 2010, tavoitamme lähes miljoonayleisön.

Yleisöyhteistyö on saanut monenlaisia muotoja. Jo vakiintuneiden taiteilijatapaamisten ja teosesittelyiden rinnalle orkesterit ovat kehittäneet uusia keinoja tavoittaa erityisesti nuorta yleisöä; on Nuori Kuuntelija –klubi, Lapsiparkki, Filharmoninen junioriklubi, on musiikkipolkuja ja ennakko- ja jälkityöpajoja. Orkestereiden johto tekee taiteilijoiden kanssa luento- ja esittelyvierailuja yhteistyökumppaneiden tilaisuuksiin, työpaikoille tai kutsuu ryhmiä tutustumaan orkesterin toimintaan, tiloihin, soittimiin ja henkilöstöön.

Lisätietoja:

Aila Sauramo, toiminnanjohtaja

[email protected], puh. 09-2709 1414