11.03.2009

Säveltaiteen valtionpalkinnot Junnu Aaltoselle ja Kalevi Kiviniemelle

Valtion säveltaidetoimikunta perustelee palkintoa seuraavasti:

Juhani ”Junnu” Aaltonen, Vantaa (s. 1935)

Saksofonisti, huilisti Juhani Aaltosen muusikon ura voidaan katsoa alkaneen kymenlaaksolaisen Heikki Rosendahlin orkesterin riveissä. 1960- luvun alussa Aaltonen aloitti opiskelun Sibelius-Akatemiassa ja samaan aikaan alkoi jazzmuusikon freelance ura, joka jatkuu edelleen.

1960-luvulla alkoi myös yhteistyö Heikki Sarmannon, Edward Vesalan ja Paroni Paakkunaisen kanssa erilaisissa kokoonpanoissa. Tämä työ tuotti tulosta Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinnon muodossa 1968. Seuraava vuosikymmen toi mukanaan uusia tuulia Aaltosen uralla. Suhteellisen lyhyt vierailu Tasavallan Presidentti yhtyeessä toi uutta kuulijakuntaa Aaltosen musiikille. Omissa nimissä tehty ensilevy Etiquette ilmestyi 1974. Levy arvostettiin vuoden jazzlevyksi. Seuraavana vuonna hän oli perustamassa UMO- jazzorkesteria ja työskenteli sen riveissä vuoteen 1986, jolloin hänelle myönnettiin 15-vuotinen taiteilija-apuraha.

Juhani Aaltonen on uransa aikana työskennellyt ja levyttänyt lukuisten ulkomaalaisten muusikoiden kanssa, joista voidaan mainita mm. Arild Andersen, Reggie Workman ja Andrew Cyrille.

Yhteistyö Heikki Sarmannon kanssa jatkui aktiivisena 1990 – luvulla. Tuloksena oli useita levytyksiä ja konserttikiertueita. Tästä esimerkkinä voidaan mainita solistiosuudet Sarmannon Suomi – sinfoniassa. Joka esitettiin mm. New Yorkin Carnegie Hallissa 8.1 1988.

Uskonnollisuus alkoi kuulua Aaltosen musiikissa yhä voimakkaampana 90-luvulla. Sen seurauksena on syntynyt useita levytyksiä ja konsertteja.

Tänä päivänä Aaltonen konsertoi enimmäkseen oman trion tai kvartettinsa kanssa. Trion kaksi viimeisintä levyä, Mother Tongue ja Illusion of a Ballad ovat saaneet suurta huomiota niin kotimaassa kuin kansainvälisellä jazzkentällä. Kvartettinsa kanssa hän on palannut juurilleen John Coltranen musiikkiin.

Juhani Aaltonen on myös johdattanut erään oman esikuvansa, John Coltranen, musiikkiperinnettä suomalaiseen saksofonismiin ja toimii omalla musiikillaan monen nuoren muusikon esikuvana.

Kalevi Kiviniemi, Lahti (s. 1958)

Urkujen titaaniksi, Urkujen velhoksi ja Improvisaation mestariksi luonnehdittu Kalevi Kiviniemi (s. 1958) on paitsi kansainvälisesti tunnetuin ja tunnustetuin suomalainen urkutaiteilija, myös laajemmalla tasolla kansainvälisten musiikkitaiteilijoidemme ehdotonta kärkijoukkoa.

Kiviniemi suoritti v. 1981 kanttori-urkurin tutkinnon Kuopion konservatoriossa (nyk. Sibelius-Akatemian Kuopion osasto) ja kaksi vuotta myöhemmin urkudiplomin Sibelius-Akatemiassa. Opintomatkoja hän on tehnyt Saksaan, Ranskaan ja Alankomaihin. Hän on toiminut Lahden Ristinkirkon urkurina (1985-2000) ja Lahden Kansainvälisen Urkuviikon johtajana (1991-2000). Vuodesta 2000 lähtien hän on keskittynyt konserttiurkurin tehtäviin.

Kiviniemen kansainvälinen ura lähti käyntiin 1990-luvun alussa Japanissa ja Lontoossa pidetyistä konserteista ja laajentui pian eri puolille Eurooppaa ja Aasiaa, mm. Filippiineille sekä Yhdysvaltoihin, Venäjälle ja Australiaan. Soolo- ja kamarimusiikkikonserttien lisäksi Kiviniemi on esiintynyt useiden nimekkäiden orkestereiden, kuten Moskovan kamariorkesterin ja Moskovan sinfoniaorkesterin solistina. Kotimaassaan Suomessa Kiviniemi on esiintynyt ahkerasti aina pohjoisinta Lappia myöten. Arvostuksesta kertoo myös toiminta lukuisien kansainvälisten urkukilpailujen tuomaristoissa.

Kiviniemi on klassisen urkumusiikin monipuolinen ja suvereeni taitaja. Hänen erikoisalanaan voi pitää ranskalaista urkumusiikkia, mutta hän on poikkeuksellisen luovasti pureutunut eri aika- ja tyylikausien musiikkeihin, myös aivan uusimpaan musiikkiin. Hän on tunnettu myös erinomaisista improvisointitaidoistaan. Lisäksi hän on tehnyt ja esittänyt lukuisia taidokkaita urkusovituksia mm. Wagnerin, Lisztin ja Franckin musiikista ja toiminnallaan laajentanut urkutaiteen aluetta pitkälle yli totuttujen rajojen. Hulvattomimmillaan Kiviniemi on ollut soittaessaan jättimäisiä Wurlizer-teatteriurkuja, joiden arsenaalista löytyy jos jonkinlaisia efektejä, joita Kiviniemi myös häpeämättä käyttää.

Suuren yleisön tietoisuuteen Kiviniemi on tullut myös yli sadan levytyksensä kautta, joita hän on tehnyt historiallisilla soittimilla mm. Yhdysvalloissa, Japanissa, Filippiineillä, Australiassa, Italiassa, Ranskassa, Sveitsissä ja Saksassa. Hän on myös tehnyt useita TV-nauhoituksia, mm. Pariisin Notre Damen katedraalissa v. 2000.

Kiviniemi on saanut lukuisia levypalkintoja, mm. kaksi kultalevyä ja yhden platinalevyn. Englantilainen The Organ -lehti valitsi Improvisations-levyn vuoden 2000 tähtilevytykseksi ja kotimaassa suomalaista urkumusiikkia sisältävä Visions-levy on saanut Janne-palkinnon parhaasta suomalaisesta soololevystä. Sibelius-festivaalilla v. 2003 Kiviniemi sai Luonnotar-palkinnon ja v. 2004 hänelle annettiin Organum-seuran kiertopalkinto ansioituneesta työstä suomalaisen urkutaiteen hyväksi. Lahti-seura valitsi Kalevi Kiviniemen vuonna 2000 vuoden lahtelaiseksi.