01.04.2016

”Saundin pitää olla kuin kiree pakkanen tai viima” – mentaalinen kuvittelu ja metaforat ovat tuoreen tutkielman mukaan tärkeässä roolissa Jyväskylä Sinfonian muusikoiden työssä

Jyväskylä Sinfonian kanssa yhteistyössä tehty, helmikuussa 2016 valmistunut maisterintutkielma osoittaa mentaalisen kuvittelun ja metaforien suuren roolin orkesterimuusikon työssä. Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen opiskelija Outi Räsäsen tekemä tutkielma tarkastelee ulkoisesti havaittavan toiminnan sijaan muusikon sisäisiä prosesseja, jotka vaikuttavat musiikin tekniseen toteutukseen ja tulkintaan. Räsänen keräsi tutkielmansa aineiston haastattelemalla Jyväskylä Sinfonian muusikoita.

Orkesterimuusikon työ koostuu useasta eri osa-alueesta: se sisältää harjoittelua yksin ja yhdessä muiden soittajien kanssa kulminoituen esitystilanteeseen, jossa kommunikoidaan yleisölle. Harjoittelun tarkoituksena on saavuttaa teknisesti ja tulkinnallisesti mahdollisimman hyvä soittosuoritus, mutta muusikolta vaaditaan myös ymmärrystä siitä, mitä musiikissa sisällöllisesti tapahtuu ja mistä se kertoo. Yksi muusikon työkaluista soittosuorituksen hiomisessa on mentaalinen kuvittelu, joka on mentaalisten mielikuvien käyttöä soittosuorituksen parantamisen apuna. Musiikin sisällön löytämisessä ja ymmärtämisessä taas voidaan hyödyntää metaforia, jotka tulevat esiin musiikin ja musiikillisen kokemuksen sanallistamisessa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mentaalisia mielikuvia käytetään monipuolisesti soittosuorituksen teknisen puolen tukena niin omassa harjoittelussa kuin yhteissoittotilanteissa. Teknisesti mahdollisimman hyvä soittosuoritus mahdollistaa musiikin sisällön esiin tuomisen ja välittämisen eteenpäin kuulijoille. Muusikot käyttivät musiikin sisällön löytämiseen ja ymmärtämiseen metaforia omassa työskentelyssään, ja metaforat toimivat lisäksi kapellimestarin ja muusikoiden välisen kommunikaation keinona.

Tutkimustuloksia voidaan pohtia eteenpäin esittäen, että mentaalisella kuvittelulla ja metaforilla on merkittävä osuus musiikillisessa kommunikaatiossa esittäjältä kuulijalle: ne toimivat apukeinoina musiikillisen sanoman löytämisessä, korostamisessa sekä välittämisessä kuulijalle. Tästä tiedosta voisivat hyötyä sekä muusikot että musiikin opettajat siten, että mentaalisten mielikuvien ja metaforien käytön tarkoitus tiedostettaisiin paremmin ja niitä hyödynnettäisiin aktiivisemmin.

Tutkielma on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/48579

Lisätiedot:
Outi Räsänen
outi.m.rasanen[at]gmail.com

Jenni Hakola, viestintä- ja markkinointipäällikkö, Jyväskylä Sinfonia
jenni.hakola[at]jkl.fi
p. 014266 4167