26.11.2018

Saimaa Sinfoniettan konsertissa kuulet Mozartin aikakauden hittisävelmän kohtaavan puolalaisten sävelmien uudistuneet värit

Saimaa Sinfonietta Puola 100v perjantaina 30.11.2018 klo 19 Lappeenranta-salissa: Solistina esiintyy puolalainen huippu viulutaiteilija Januz Wawrowski  ja kapellimestarina hollantilainen Daniel Raiskin.

Saimaa Sinfoniettan konsertin punainen lanka yhdistää puolalaiset säveltäjät Puolan juhlavuoden kunniaksi Wolfgang Amadeus Mozartin suuren yleisön keskuudessa tunnettuun Sinfoniaan nro 40 lisänimeltään Mustasiipinen. Tämän sinfonian ensi osan melodia on soinut monissa viihdemusiikin iskelmissä, television mainosmusiikeissa ja puhelimien äänissä varmasti aina ns. korvamadoksi saakka. Melodiaa vihelleltiin aikanaan hoveissa tuon tuosta ja sittemmin eri musiikkiparodioissa se on tullut lähes jokaiselle meistä tutuksi.

Sinfonian sävellaji g-molli ei tunnu lainkaan mollilta ja se on sama sävellaji, joka on myös mm. kaikkien tuntemassa Yön kuningattaren aariassa oopperasta Taikahuilu. Sinfonia valmistui kolmen sinfonian sinfoniatrilogian keskimmäisenä sinfoniana heinäkuun 25. päivänä vuonna 1788.

Puolalaiset säveltäjät Henry Wieniawski, Andrzej Panufnik ja Witold Lutoslawski ovat kaikki maansa tunnetuimpia säveltäjiä. Wieniawski oli aikakautensa suurimpia viuluvirtuooseja, joka asui myös Pietarissa vuosina 1860-72 ja sittemmin Brysselissä toimien sikäläisen konservatorion viulunsoiton professorina. Legenda viululle ja orkesterille on vuodelta 1860. Andrzej Panufnik toimi kapellimestarina mm. Krakovan, Varsovan ja  Birminghamin sinfoniaorkesterissa. Säveltäjänä hänen musiikkinsa ydin lähtee pienistä intervalli(sävelväli)motiiveista. Viulukonsertto on vuodelta 1970 ja sen on tilannut ja se on omistettu maailmakuululle viulistille Yehudi Menuhinille. Säveltäjä kuvailee viulukonserttonsa ilmapiiriä:

Kun Yehudi Menuhin pyysi minua tekemään hänelle viulukonserton, huomasin välittömästi hänen ainutlaatuiset henkiset ja runolliset ominaisuutensa ja tunsin, että minun pitäisi tarjota välineeksi teos, joka korostaa näitä harvinaisia ​​muusikon lahjoja ja joka eikä sumentaisi hänen syvää sisäistä virtuoosista muusikkouttaan.

Witold Lutoslawskin Pieni sarja, puolaksi  Mála suite, on vuodelta 1950 ja sen ilmapiiri on sodan jälkeen sovinnollisen uusklassinen. Puola oli kokenut raskaita tappioita sodassa ja Lutoslawski ponnisti omaan uuteen kauteensa juuri uusklassisen selkeän kansanmelodiikkaan perustuvan musiikin pohjalta. Vaikka sodan jälkeen Puolassa vallinnut kommunistinen järjestelmä pyrki estämään säveltäjän musiikin leviämisen, Lutoslawskista tuli vuosien myötä modernismin esitaistelija ja maailmankuulu säveltäjä.