23.01.2018

Saimaa Sinfonietta seilaa romanttisilla aalloilla

Saimaa Sinfoniettan konsertissa torstaina 25.1.2018 klo 19 Lappeenranta-salissa on ohjelmassa suuri romanttinen ilta Johannes Brahmsin musiikin parissa. Saimaa Sinfoniettaa johtaa Vytautas Lukočiusja solisteina soittavat viulutaiteilija Jan Söderblom ja sellotaiteilija Tuomas Ylinen.

Saksalainen romantikko Johannes Brahms (1833-97) lukeutuu keskeisimpiin orkesterikirjallisuuden romantikkoihin, jonka tuotannossa niin sinfonisella orkesterimusiikilla kuin kamarimusiikilla on keskeinen sija. Soittamisen lisäksi Brahms alkoi säveltää omien sanojensa mukaan salaa aamuisin, koska iltapäivät kuluivat sovitusten tekemiseen eri marsseista ja kansanmelodioista ravintolamusiikki-iltoja varten. Hän lähti kiertueelle kuuluisan emigranttiviulistin Eduard Remenyin kanssa vuonna 1853. Remenyi oli huomannut Brahmsin kyvyt tämän soittaessa eräässä ravintolassa. Matkalla Remenyin kanssa Brahms tapasi viulisti Joseph Joachimin ja säveltäjät Franz Lisztin sekä Robert Schumannin. Brahms osasi Remenyin viulurepertuaarin pian ulkoa, eikä käyttänytkään konsertoidessa nuotteja lainkaan. Ystävyys Remenyin kanssa jäi kuitenkin pinnalliseksi. Joachimista ja Schumannista sen sijaan tuli Brahmsin läheiset ystävät. Joachim vaikuttui Brahmsin kyvyistä ja kirjoitti, että Brahmsin soitossa on kuultavissa ”intensiivinen tuli”, ”fatalistinen energia” sekä ”tarkka rytmi”.

Schumann kannusti Brahmsia tämän säveltäjän uralla ja esitteli yleisölle tämän sävellyksiä. Robert Schumann oli hyvin vaikuttunut kaksikymmentä vuotiaan Brahmsin lahjoista ja kirjoitti ”Neue Bahnen” (Uusia polkuja) -nimisen artikkelin lehteensä Neue Zeitscrift für Musik vuonna 1853. Schumann halusi suoda julkista huomiota nuorelle miehelle, jonka hän kirjoitti olevan ”määrätty antamaan aikakaudelle ideaalinen ilmaisu”.

Kaksoiskonsertto op. 102 on Brahmsin viimeinen orkesteriteos. Brahms sävelsi sen vuoden 1887 kesällä sellisti Robert Hausmannille ja viulisti Joseph Joachimille. Brahmsin kaksoiskonserton keskeisenä motiivina on sävelmotiivi A-E-F. Se on ns. järjestyksen muunnos F-A-E -sävelistä, joka tarkoittaa ”frei aber einsam”.

Serenadi op. 11 D-duuri on puolestaan sinfonian mittasuhteisiin laajeneva nuoruuden teos, joka on sävelletty vuosina 1857-58. Teos oli alun perin neliosainen kamariteos, josta Brahms suunnitteli myös sinfoniaa. Teos laajeni kuitenkin menuetin ja kahden scherzon avulla peräti kuusiosaiseksi täyden orkesterin sävellykseksi, ns. sinfoniaserenadiksi.

Luonnosta ja hiljaisuudesta inspiroituva Jan Söderblom syntyi muusikkoperheeseen Helsingissä vuonna 1970. Nykyään kapellimestarina ja viulistina työskentelevä Söderblom aloitti konsertoimisen jo viuluopintojen alkuvuosina.

Varhain alkaneiden solistitehtävien lisäksi, menestyksekkäät konserttikiertueet Uusi Helsinki -kvartetin jäsenenä ja kiinnostus orkesterissa soittamista kohtaan, loivat pohjan Söderblomin monipuoliselle ja aina uutta etsivälle uralle. Opinnot Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla vuosina 1997-2001 johtivat intensiiviseen työskentelyyn suomalaisten ja ulkomaisten eturivin orkestereiden kanssa. Söderblom toimi vuosina 2001-2008 Lappeenrannan kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana. Pori Sinfoniettan kapellimestarina hän aloitti syksystä 2012.

Viulistina Söderblom esiintyi ennen kapellimestariuraansa varsinkin Uusi Helsinki-kvartetissa (1982-2001), joka voitettuaan Viitasaaren ja Concertino Praga -kilpailut hän konsertoi laajalti, mm. Wigmore Hallissa, Tonhalle Zürichissä, Herkules Saal Münchenissä, Concertgebouw Amsterdamissa ja Konzerthaus Berlinissä. Kutsut solistiksi ovat vieneet konsertoimaan suomalaisten orkestereiden lisäksi esim. Ruotsin Radio-orkesterin, Norjan Radio-orkesterin, Helsingborgin sinfoniaorkesterin, Japan Philharmonic Orchestran ja monien muiden kanssa. Söderblom on toiminut useiden orkestereiden vierailevana konserttimestarina, sekä vierailevana jäsenenä mm. Camerata Salzburgissa ja Norjan Kamariorkesterissa.

Musica Fiskarsin ja Joroisten Musiikkipäivien taiteellisena johtajana toiminut Söderblom suunnittelee nykyään Festivo Rauman ohjelmaa. Vuonna 2014 Söderblom kokosi yhteen eri taiteilijoita We Agree to Disagree -konserttiin, joka oli epäpoliittinen kannanotto rauhanomaisen ratkaisun puolesta.Jan Söderblom on toiminut vuodesta 2014 lähtien Helsingin kaupunginorkesterin ensimmäisenä konserttimestarina.Söderblom aloitti tammikuussa 2017.Kauniaisten musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Jan Söderblom asuu perheensä kanssa Fiskarsin taiteilija- ja käsityöläisyhteisössä, Suomen etelärannikolla.

Tuomas Ylinen(s.1982) aloitti sellonsoiton opiskelun Csaba Szilvayn johdolla Itä-Helsingin musiikkiopistossa. Vuosina 1995-2001 hän opiskeli Hannu Kiiskin johdolla Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. Hän jatkoi opintojaan Akatemian solistisella osastolla Marko Ylösen luokalla. Keväästä 2004 hän on opiskellut prof. Young-Chang Choon johdolla Folkwang Hochschulessa Essenissä. Hän on osallistunut Truls Mörkin, Gary Hoffmanin, Steven Isserlisin ja Frans Helmerssonin mestarikursseille.

Ylinen valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2011. Ylinen voitti Turun sellokilpailun 2002 ja sai erikoispalkinnon parhaasta Magnus Lindbergin tilausteoksen esityksestä. Vuonna 2004 Ylinen voitti neljännen palkinnon Pablo Casals -sellokilpailussa Kronbergissa. Ylinen on konsertoinut sekä solistina, että kamarimuusikkona Suomen lisäksi mm. Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa ja Arabiemiraateissa. Hän on esiintynyt mm. Frankfurtin ja Suomen Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin, Turun, Oulun, Lappeenrannan, Joensuun, Mikkelin ja Lohjan kaupunginorkesterien, Pori Sinfoniettan, Keski-Pohjanmaan, Katariinan kamariorkesterin ja Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin solistina. Hän on soittanut solistina mm. Jorma Panulan, Mikko Franckin, John Storgårdsin, Pietari Inkisen, Hannu Linnun, Susanna Mälkin, Ari Rasilaisen, Petri Sakarin, Tibor Boganyin, Atso Almilan, Jukka Iisakkilan, Esa Heikkilän ja Jan Söderblomin johdolla. Kamarimuusikkona Ylinen on esiintynyt mm. Kuhmon, Naantalin, Turun ja Oulun musiikkijuhlilla. Hän on myös Helsingin kaupunginorkesterin 1. soolosellisti.

Ylinen on aktiivinen opettaja. Hän toimii tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa ja pitää mestarikursseja. Hänet kutsuttiin Turun sellokilpailujen juryyn 2014. Ylinen perusti vuonna 2004 trion yhdessä viulisti Pietari Inkisen ja pianisti Valeria Resjanin kanssa. Trio on pitänyt runsaasti konsertteja ja esiintynyt monilla musiikkijuhlilla. Trion Lontoon -debyytti St John´s Smith Square konserttisarjassa sai erinomaiset arvostelut maineikkaassa Strad-lehdessä ja johti konserttikutsuun Wigmore Halliin syyskuussa 2007. Ylisen soitin on Suomen kulttuurirahaston omistama Testore-sello vuodelta 1718.

Intendentti Milko Vesalainen haastattelee ennen konserttia Kohtaamispisteessä klo 18.30 Lappeenranta-salin lämpiössä illan solisteja Jan Söderblomia ja Tuomas Ylistä.