03.03.2009

Ruotsin kulttuurihallinto menossa täysremonttiin / Yleisradion kulttuuriuutiset

Ruotsin kulttuurihallinto menossa täysremonttiin

julkaistu eilen klo 16:30, päivitetty tänään klo 08:12/ Radion kulttuuriuutiset / Marja Valtonen, Tukholma

Ruotsin kulttuurihallinto on menossa täysremonttiin. Valtiollinen kulttuuriraportti luovutettiin kulttuuriministeri Lena Adelsohn Liljerothille pari viikkoa sitten. Raportti on herättänyt kiivasta keskustelua.

Niputa ja hajauta – siinä puolitoista vuotta kestäneen selvityksen keskeisimmät suositukset Ruotsin kulttuurihallinnon uudistamiseksi.

Niputtamalla on tarkoitus vähentää kulttuuriviranomaisten määrää nykyisestä 24:stä kolmeen supervirastoon.

Hajauttamista puolestaan on kulttuurivastuun siirtäminen aikaisempaa enemmän alueille ja kunnille. Uuden, salkkumalliksi kutsutun järjestelmän mukaan poliittisesti valitut luottamushenkilöt saavat salkullisen verovaroja, joita he sitten jakavat alueteattereille, alueellisille orkestereille, kirjastoille ja muille alueellista kulttuuritoimintaa harjoittaville.

Kulttuurineuvoston rooli muuttuu ratkaisevasti. Tähän asti se on ollut maan suurin kulttuuriviranomainen, ja sen päätehtävä on ollut parin miljardin kruunun, eli lähes 200 miljoonan euron, jakaminen vuosittain avustuksina ja apurahoina kulttuuritoiminnalle.

Uuden esityksen mukaan Kulttuurineuvostosta tulisi eräänlainen esikunta, joka avustaisi hallitusta ja kulttuuriministeriötä seuraamalla ja analysoimalla kuningaskunnan kulttuurielämää. Lisäksi se koordinoisi salkkumalliyhteistyötä maakäräjien ja kuntien kanssa.

Avustusten jako puolestaan siirtyy uudelle taiteenalojen virastolle, johon kootaan niin teatterin, musiikin, elokuvan, kirjallisuuden kuin kuvataiteiden aiemmin itsenäiset viranomaiset.

Toinen uusi viranomainen yhdistää nykyiset arkisto- ja kirjastotoimet sekä kielikysymykset.

Kolmannen vastuulle tulisivat nykyaika, historia ja ympäristökysymykset.

Pari viikkoa sitten julkaistun 900-sivuisen selvityksen kantavana ajatuksena on kulttuurin roolin kasvattaminen koko yhteiskunnassa, sen tuominen lähemmäksi jokaista kansalaista. Kansankulttuurin ja korkeakulttuurin välistä eroa halutaan tasoittaa.

Kun vuoden 1974 selvityksessä tavoitteeksi vielä asetettiin kaupallistumisen haitallisten vaikutusten estäminen, moiset muotoilut saavat nyt kyytiä. Uuden selvityksen perusteluissa puhutaan kaikkien oikeudesta vapaaseen itsensä ilmaisuun kulttuurin keinoin.

Selvityksen tekeminen vei puolitoista väliin varsin riitaisaa vuotta, nyt se on juuri lähtenyt kolmen kuukauden lausuntokierrokselle. Mielipidettä kysytään noin neljältä sadalta taholta, joista muun muassa kirjailijaliitto on jo ennättänyt julkisuudessa tyrmäämään esitetyt uudistukset avustusten ja apurahojen jakamiseen.

Tulikivenkatkuisia kommentteja kuultanee myös muiden taiteenalojen edustajilta. Ennen kaikkea selvitystä on kritisoitu juuttumisesta pelkkiin hallintokysymyksiin. Itse kulttuuri on unohtunut.

Radion kulttuuriuutiset / Marja Valtonen, Tukholma