27.05.2026

Puheenjohtajalta: Tasa-arvoinen musiikkimaa

Suomi on maailman onnellisin maa. Siihen voi olla muitakin syitä kuin koko maan kattava korkeatasoinen orkesteriverkko, joka on kaikkien suomalaisten tavoitettavissa riippumatta asuinpaikasta, iästä, varallisuudesta tai elämäntilanteesta. 

Suomen orkesteriala on mitä parhain esimerkki mahdollisuuksien tasa-arvosta. Tasa-arvo ei koske vain yleisöä, vaan myös orkestereissa työskenteleviä muusikoita. Ympäri Suomea toimivien musiikkioppilaitosten ansiosta syrjäisenkin kodin kasvatista voi tulla huippumuusikko.

Orkesterien koesoitot puolestaan käynnistyvät sermin takaa, työnhakijaa näkemättä. Rekrytoinnissa etenemiseen eivät vaikuta sukupuoli, ihonväri, alkuperä tai kaverisuhteet, vaan ainoastaan soittotaidot.

Kaikki tämä tasa-arvo johtaa korkeimpaan mahdolliseen laatuun.

Orkesterit ovat tulleet ulos konserttisaleistaan sinne, missä ihmiset ovat – päiväkoteihin, kouluihin, palvelutaloihin, puistoihin, kauppakeskuksiin ja vaikkapa jäähalleihin. Samanlaista avautumista on orkesterien ohjelmistossa. Vanhat merkkiteokset pitävät pintansa, mutta kuulijoiden mieltymykset näkyvät konserteissa yhä laveammin. Popin ja rockin huippujen esiintymiset orkesterien kanssa ovat ainutlaatuisia hetkiä paitsi faneille, myös orkestereille ja huipuille itselleen.

Tervetulleita toiveita ohjelmiston monipuolistamiseen tulee useista suunnista. Konserteissa kuullaan musiikkia kaikkialta maailmasta ja historiasta kaivetaan esiin unohdettuja teoksia. Lisääntyneiden toiveiden ja tavoitteiden toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa, mikäli orkesterien saama julkinen tuki jatkaa hiipumistaan samalla kun kustannukset kasvavat.

Jos konserttien määrä vähenee, rapautuu myös ohjelmistojen moni- ja tasapuolisuus.

Vuosi 2025 oli juhlavuosien vuosi. Suomen Sinfoniaorkesterit ry täytti 60 vuotta ja Suomen Säveltäjät ry 80 vuotta. Säveltäjä Aulis Sallinen täytti 90 ja Erkki Melartin 150. Jean Sibelius veti pisimmän korren täyttämällä 160 vuotta.

Musiikkia ei ole ilman säveltäjiä, eikä uutta musiikkia synny ilman nykysäveltäjiä.

Myös Sibelius oli nykysäveltäjä, ja aikalaisten oli hankala sulattaa joitakin hänen uutuusteoksistaan. Uuden musiikin esittämisessä ja tilaamisessa ei toisin sanoen ole mitään radikaalia tai vallankumouksellista, vaan se on päinvastoin mitä suurimmassa määrin perinteen ylläpitämistä.

Nykymusiikkia on helppoa ja vapauttavaa kuunnella, sillä kuulijalla ei ole ennakkopaineita. Asiantuntijat eivät ole ehtineet julistaa, mitkä ovat mestariteoksia, ja mitkä ihan vain teoksia. Jokainen voi itse päättää, tykkääkö kuulemastaan.

Kaikkein kutkuttavimpia ovat sävellysten ensimmäiset esitykset. On mahtava tunne kuulla jotakin sellaista, mitä kukaan muu ei ole vielä kuullut. Voi arvailla juonenkäänteitä ja miettiä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Tulkintoja ei voi vertailla joihinkin muihin tulkintoihin, sillä niitä ei ole.

Nykymusiikkia on helppoa kuunnella pelkästään siitä syystä, että Suomessa sitä soitetaan niin usein niin monessa eri paikassa.

Suomalaiset ovat paitsi tasa-arvoisia, myös etuoikeutettuja.

Pekka Seppänen
Hallituksen puheenjohtaja
Suomen Sinfoniaorkesterit ry

Kuva: Ulla-Maija Lähteenmäki