08.12.2025

Orkestereiden tulevan vuoden painopisteinä lapset ja nuoret, alueellisuus ja vetovoima sekä taloudelliset toimintaedellytykset

Hallituksen kulttuuripoliittinen selonteko painottaa kulttuurin merkitystä yhteiskunnan kannattelevana voimana. Eduskunnalta tullut selontekoon liittyvä keskeisin viesti on, ettei kulttuuri ole yhteiskunnan erillinen saareke, vaan peruskallio, jonka päälle yhteiskuntamme rakentuu. Kulttuuri tekee meistä ihmisiä; se on happi, joka liittää menneisyyden ja tulevan.

Suomen Sinfoniaorkesterit ry (Suosio) on jäsentensä vuorovaikutukseen perustuva ja siitä voimansa saava erilaisten orkestereiden yhdenvertainen yhteisö. Suosio edistää orkesterien edunvalvontaa, koulutusta ja tiedonvaihtoa. 

Suosion tavoitteena on vahvistaa sellaista Suomea, jossa jokaisella on asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä, terveydentilasta tai muusta vastaavasta seikasta riippumatta mahdollisuus tavoittaa korkeatasoinen orkesteritarjonta ja olla osallisena monipuolisissa musiikkielämyksissä.

Yhteinen painopisteemme tulevana vuonna on orkesterien merkityksen ja vaikuttavuuden laajempi avaaminen. Huomion kohteena ovat erityisesti lapset ja nuoret, alueellisuus ja vetovoima sekä orkestereiden taloudelliset toimintaedellytykset, joita vahvistamalla turvataan kuntien peruspalvelujen alueellista saatavuutta sekä kansainvälisestikin tunnustettua suomalaisen taidemusiikin ekosysteemiä.

Julkinen tuki on pitkäjänteisen toiminnan peruskallio

Orkestereiden vahvuus on vakaudessa ja pitkäjänteisyydessä, ja odotamme sitä myös rahoittajiltamme. Julkinen tuki on orkesterien toiminnan peruskallio. On tärkeää, että tuki on pitkäjänteistä ja oikeamääräistä ja että rahoituspäätöksiin ja -linjauksiin voidaan luottaa. Myös kuntien tulee olla aktiivisesti vaikuttamassa kulttuurin rahoitukseen valtakunnallisesti; leikkaukset ovat vaikuttaneet suoraan kaupunkien kulttuuritarjontaan ja samalla heikentäneet yleisöjen osallisuutta, orkesterien saavutettavuutta ja niiden kotipaikkakuntien elinvoimaa.

Muuttuvassa maailmassa on tärkeää tunnistaa myös mahdollisia uusia tulonlähteitä. Ymmärrämme mahdollisuuden taiteen ja kulttuurin ostamiseen ja lahjoituksiin liittyvissä verotuksen kannustimissa, mutta samalla näemme niihin liittyvät haasteet varainhankintaan tarvittaviin resursseihin sekä taiteen riippumattomuuden säilymiseen liittyen. Uskomme kulttuurietuuksien lisäävän työnantajien ja siten alueiden pitovoimaa. Kulttuurireseptin käyttöönottoa tulisi laajentaa ja suunnata erityisesti orkesterikentälle.

Orkesteritoiminta tukee lasten ja nuorten hyvinvointia

Orkestereilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksessa ja sivistyksessä. Valtakunnallinen orkestereiden verkosto edistää osaltaan merkittävästi lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Orkesteritoiminta tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja mahdollistaa yhteiskunnallisten taitojen kehittymisen musiikin kautta. Kulttuurikasvatus opettaa pitkäjänteisyyttä, tunnesäätelyä, yhteistyökykyä, luovuutta ja kognitiivisia taitoja – taitoja, joita tarvitaan kaikilla elämänalueilla. Lapset ja nuoret ovat myös tulevaisuuden kulttuuripalveluiden käyttäjiä.

Orkesterit tekevät lapsille ja nuorille kohdennettuja konsertteja, ohjelmasisältöjä sekä yleisötyötä. Lisäksi monet orkesterit tekevät oppilaitosyhteistyötä niin taiteen perusopetusta kuin jatko-opintoja tarjoavien laitosten kanssa. Orkesterit kartoittavat mahdollisuuksia kummiluokkatoiminnan käynnistämiseen niillä paikoin, missä kummiluokkatoimintaa ei vielä ole.

Orkesterit kuuluvat kuntien peruspalveluihin ja vaikuttavat myönteisesti maakuvaan

Orkesterit ovat kuntien elinvoimatekijöitä ja niiden toiminta on osa kunnan peruspalveluja. Väestön keskittyessä orkesterit ovat myös isoja alueellisten palveluiden tuottajia. Kun lasketaan kaikki orkestereidemme järjestämät tapahtumat vuodessa, saadaan valtava määrä elinvoimaa, joka valtakunnallisen orkesteriverkoston mukana jakautuu laajasti ympäri maata. Orkesterit ovat tärkeä osa alueensa identiteettiä ja orkestereiden työntekijät lisäävät musiikin monipuolista osaamista maakunnissa. Vireä kulttuurielämä on omiaan houkuttelemaan kuntiin työntekijöitä.

Orkestereilla on rooli maantieteellisen tasa-arvon edistäjänä, ja ne voivat osaltaan myös olla mukana vastaamassa aikamme keskeisiin isoihin haasteisiin, kuten segregaatioon ja yksinäisyyteen. Orkesterit ovat myös kansainvälisimpiä kunnallisia työyhteisöjämme. Ilmastonmuutoksen keskellä lähimatkailun ja matkailuviennin merkitys kasvaa, mikä kasvattaa orkestereiden yleisöpotentiaalia ja toimintamahdollisuuksia.

Musiikki on osa suomalaista identiteettiä. Orkestereiden ja klassisen musiikin myönteiset vaikutukset maakuvaan tulee hyödyntää entistä paremmin ja orkestereiden näkyä valtiovierailuilla, vienninedistämismatkoilla ja muissa kansainvälisissä tapaamisissa aiempaa enemmän. Näin pienestä maasta voi tulla näin paljon kansainvälisesti menestyneitä toimijoita!