17.02.2025

Lapsiyleisötyö – orkestereiden tulevaisuutta rakentamassa

Orkesterit Suomessa:

tavoittavat tuhansia lapsia vuosittain Suomessa.

luovat lapselle elämyksiä ja ensikosketuksen musiikkiin

antavat lapselle mahdollisuuden luovaan ilmaisuun, musiikista nauttimiseen ja elinikäisen musiikkisuhteen syntymiseen.

herättävät lapsen mielikuvituksen ja saavat lapsen kokemaan erilaisia tunteita.

toimivat musiikkikasvattajia ja lapsen kasvun tukijoina

Kuva: https://www.puutalobaby.fi/wp-content/uploads/2017/10/konsertti-laululeikki.jpg 

Millaista toimintaa orkesterit järjestävät lapsille Suomessa? Mitä lapsille suunnattu toiminta merkitsee orkestereille? Mitkä asiat edesauttavat lapsille suunnatun eli lapsiyleisötyön tekemistä? Näihin kysymyksiin etsin vastauksia tutkimalla suomalaisten orkesterien lapsille suunnattua yleisötyötä YAMK-opintoihini kuuluneessa opinnäytetyössä vuonna 2023–2024. Olin myös kiinnostunut vanhempien osallistumisesta orkestereiden lapsiyleisötyöhön yhdessä lapsen kanssa. Pitkään musiikkipedagogina työskennelleenä vanhempien merkitys on ilmennyt omassa työssänikin monella tavalla, ja tutkimukseni kautta pääsin syventymään aiheeseen myös orkesteritoiminnan kontekstissa. Tutkimukseen osallistui Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n yleisötyöfoorumin orkestereita ja tutkimus tehtiin yleisötyöstä vastaavien työntekijöiden näkökulmasta.

Lapsiyleisötyötä suomalaisissa orkestereissa

Orkesterien lapsille suunnattu toiminta alkoi Suomessa koululaiskonsertteina jo 1930-luvulla ja on sittemmin kehittynyt useissa orkestereissa monipuoliseksi ja vuorovaikutukselliseksi toiminnaksi. Lapsille suunnatusta yleisötyöstä on tullut osa orkestereiden perustoimintaa. Orkesterit pyrkivät laadukkuuteen ja korkeatasoiseen toimintaan. Yhä enemmän toimintaa pyritään viemään konserttisalien ulkopuolelle, sinne, missä lapset ja perheet jo muutenkin käyvät. Osa orkestereista vie toimintaansa koko maakunnan alueelle. Orkesterit haluavat kehittää ja monipuolistaa lapsille suunnattua toimintaa, lapsiyleisötyötä. Orkesterit saavuttavat tuhansia lapsia vuosittain lapsiyleisötyön kautta. Lapsiyleisötyön maksuttomuus auttaa antamaan kaikille lapsille mahdollisuuden osallistua (1).

Lapsiyleisötyötä tehdään ympäri Suomen ja jokainen orkesteri tekee sitä omalla strategiallaan ja resursseillaan. Yleisötyö voi olla mitä tahansa, millä lisätään, sitoutetaan ja monipuolistetaan yleisöjä. Kaikki kulttuurilaitokset näkevät yleisötyön omasta näkökulmastaan ja toimivat sen mukaisesti (2). Orkesterit haluavat tarjota tutkimukseni mukaan lapsiyleisötyötä enimmäkseen lähitapahtumina. Digitaalisesta yleisötyöstä ollaan kiinnostuneita, mutta sitä käytettäisiin enimmäkseen yläkouluikäisten toiminnassa (1).

Edesauttavia tekijöitä

Lapsiyleisötyötä edesauttavat luonnollisesti riittävä rahoitus sekä yhteistyökumppanit, toimivat tilat, innokkaat muusikot, vakiintuneet toimintamuodot sekä yleisötyöstä vastaava työntekijä tai työntekijät. Tutkimukseni mukaan lapsiyleisötyön rahoitus koetaan pääsääntöisesti riittäväksi (tutkimukseeni eivät vielä vaikuttaneet viimeaikaiset hallituksen leikkaukset). Joissain orkestereissa on nähty lisäresurssin tarvetta henkilöstön lisäämiseen muun muassa kiireisiin aikoihin. Henkilöstöresurssin lisääminen toisi myös mahdollisuuden keskittyä esimerkiksi yleisötyön strategian luomiseen, kun toinen työntekijä voisi huolehtia käytännön järjestelyistä.

Tutkimukseni mukaan yleisötyö tarvitsee selkeästi sovitun yleisötyöstä vastaavan työntekijän tai -työntekijät. Yleisötyövastaava edesauttaa toiminnan kehittämistä ja monipuolistamista. Hän vastaa myös budjetoinnista, tila- ja tekniikkavarauksista sekä viestinnästä. Yksi tärkeä edesauttava tekijä lapsiyleisötyölle on myös innokkaat orkesterimuusikot. He kohtaavat yleisön konserteissa ja tapahtumissa. Parhaimmillaan he osallistuvat toiminnan kehittämiseen ja tuovat ideoita orkesterin lapsiyleisötyöhön.

Orkesterit hyötyvät muusikoiden yleisötyökoulutuksesta. Tutkimuksessani nousi selkeimmäksi syyksi orkestereiden yhteisen koulutuksen vähäisyydelle muusikoiden erilaiset koulutustarpeet. Koulutuksiin ei ole osallistunut tarpeeksi muusikoita, jolloin niitä ei ole voitu järjestää orkesterikohtaisesti (1). Nykyisin muun muassa Metropolia Ammattikorkeakoulun, Taideyliopisto Sibelius-Akatemian sekä Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n yhteisesti järjestämä täydennyskoulutus on tuonut selkeän uuden koulutusmahdollisuuden kaikille muusikoille. Koulutus lisää tietoisuutta, rohkeutta ja keinoja, miten yleisötyötä voi tehdä (3). Tutkimuksessani nousi esille orkesterityöyhteisön kesken käytävä keskustelu yleisötyön tekemisestä, merkityksestä sekä arvoista. Keskustelua pidetään hyvin tärkeänä, jotta voidaan luoda yhteinen käsitys, mitä yleisötyön tekeminen omassa orkesterissa tarkoittaa (1).

Lapsiyleisötyön merkitys orkesterille

Tutkimukseni mukaan orkesterit pitävät yksimielisesti lapsiyleisötyötä erittäin tärkeänä. Lapset ovat tulevaisuuden yleisöä ja he ovat tulevaisuuden vanhempia, jotka tuovat omia lapsiaan kulttuurin pariin. Lapset ovat tulevaisuuden päättäjiä, jotka rakentavat kuntien kulttuuritoimintaa. Vaikka orkestereilla on rahoittajien taholta vaatimuksia ja velvoitteita järjestää toimintaa ja lisätä saavutettavuutta, tutkimuksessani näkyy lapsiyleisötyön tuoma positiivisuus orkesterityöyhteisölle. 

Orkesterit saavat lapsiyleisötyöstään pääsääntöisesti positiivista palautetta. Tutkimuksen vastauksissa mainittiin yleisön pitävän kaikesta, mitä orkesterit tarjoavat heille. Lapsiyleisötyö ei anna pelkästään yleisölle positiivisia kokemuksia, vaan se antaa myös esiintyjille sekä yleisötyöstä vastaaville työntekijöille hyvää mieltä ja iloa, lisää merkityksellisyyttä oman työn tekemiseen. Lapsiyleisötyöllä voidaan nähdä olevan positiivinen vaikutus orkesterityöyhteisöön.

Lapsiyleisötyön kautta orkesterit tekevät toimintaansa tutummaksi ja edistävät klassisen musiikin tuntemusta Suomessa. Orkesterit antavat lapsille mahdollisuuden tutustua soittimiin ja orkesterimusiikkiin. Lapset saavat mahdollisuuden innostua tästäkin musiikinlajista, kun he pääsevät kosketuksiin sen kanssa (1).

Orkesterit musiikkikasvattajina

Orkesterit kasvattavat lapsia musiikin keinoin. Useat orkesterit ovat mukana kuntien kulttuurikasvatustyössä yhtenä kulttuuritoimijana. Näin orkesterit saavuttavat kaikki kunnan jopa koko maakunnan lapset, kun nämä tulevat koulun tai päiväkodin kautta tutustumaan orkesterin toimintaan. Monipuolinen toiminta antaa lapsille mahdollisuuksia luovuuteen ja itsensä kehittämiseen. Lapset pääsevät kokemaan, ehkäpä elämänsä ensimmäisen kerran, kuinka vaikuttavaa musiikki ja taide voivat olla.

Orkesterien tekemä musiikkikasvatustyö kasvattaa lapsia kulttuuriimme ja opettaa ymmärtämään ja hyväksymään muita kulttuureja. Samalla toiminta tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Musiikillisen toiminnan kautta lapsi oppii myös yhteiskunnassa elämistä. Hän oppii yhdessä toimimista, toisten kuuntelemista, ongelmanratkaisutaitoja sekä toisten huomioimista. Orkesterien lapsiyleisötyön kautta lapsi pääsee myös nauttimaan musiikista (4).

Lapsiyleisötyön sisällöstä

Lapsiyleisötyön toimintamuodot ovat kehittyneet hyvin monipuolisiksi. Lapsille halutaan antaa mahdollisuus oppia tekemällä ja kokemalla. Lapsi halutaan ottaa aktiiviseksi osallistujaksi ja vuorovaikutukseen esiintyjien kanssa.  Lapsiyleisötyölle on tärkeää, että toimintaa suunnitellaan lasten ikäryhmät huomioon ottaen. Tutkimukseni mukaan tämäkin lisäsi yleisön antamaa positiivista palautetta lapsiyleisötyöstä.

Tutkimuksessani näkyi, että 0–2-vuotiaiden toimintaa järjestäviä orkestereita oli selkeästi vähemmän kuin muiden ikäryhmien toimintaa. Tämä ikäryhmä on kuitenkin oman työnikin kautta osoittautunut tärkeäksi ikäryhmäksi perheiden sitouttamisessa. Pienimpien lasten toiminnassa lapset saavat kokea musiikkia vanhemman kautta. Vanhempi leikkii, tanssii ja laulaa lapsen kanssa, koska lapsi ei vielä kykene itsenäisesti osallistumaan. Tällöin vanhempi tottuu osallistumaan ja kynnys osallistua uudestaan on paljon matalampi.

Perinteisillä klassikkoteoksilla, kuten Sergei Prokofjevin Pekalla ja sudella, on paikkansa edelleen lapsiyleisötyössä. Kuuntelemiseen rauhoittuminen voi olla tänä päivänä hyvinkin tärkeää lapsille. Tutkimuksessani nousi esille lapsiyleisötyön sisältöjen ajanmukaisuus. Keskusteluun nousi juuri näiden klassikkoteosten teemat ja niiden riittäminen lapsille tänä päivänä. Klassikot ovat edelleen suosittuja. Suosion syinä ovat niiden tuttuus ja nostalgisuus. Vanhemmat ovat itse päässeet kuuntelemaan juuri näitä teoksia ja sama kokemus halutaan antaa omalle lapselle. Ne ovat myös laadukkaita ja kunnioittavat lasta klassisen musiikin kuulijana (1).

Vanhemman merkitys

Vanhempien yksi tehtävä on huolehtia lapsen hyvinvoinnista. Siihen kuuluvat lapsen tarpeista, kuten riittävästä ravinnosta, levosta sekä hellyydestä huolehtiminen (5). Tämä kaikki on elintärkeää lapselle, mutta lapsi tarvitsee myös taidetta ja leikkiä voidakseen hyvin. Jokaisella lapsella on perusoikeus päästä taiteen pariin ja saada elämäänsä taiteen kautta tulevaa hyvää (6).

Tutkimuksessani nousi esille, että lapsiyleisö on erityisesti suunnattu lapsille. Orkesterit pyrkivät saavuttamaan lapset aikuisista riippumatta. Rong Jiang Xiamen yliopistosta nostaa tutkimuksessaan vanhemman ja lapsen yhteisen musiikillisen kokemuksen vaikutukseltaan vahvemmaksi kuin lapsen yksinään kokeman kokemuksen (7). Joissain orkestereissa on tutkimukseni mukaan pohdittu jonkin verran aikuisten roolia ja heidän osallistumistaan (1).

Vanhemmilla on suuri vaikutus lapsensa elämässä.  Lapsi oppii ja imitoi kritiikittömästi vanhemman toimintatapoja, asenteita ja arvoja, siis tapansa elää (8) Tällöin vanhemman asenteet kulttuuria ja taidetta kohtaan siirtyvät myös lapseen. Positiivisesti suhtautuva vanhempi mahdollistaa lapsen pääsyn kulttuurin pariin hyvin todennäköisesti.

Aikuisten rooleja lapsiyleisötyöhön osallistumisessa

Vanhemmat ovat tärkeitä mahdollistajia lapsen kulttuurin pariin pääsemisessä. Vanhempi voi olla se, joka tuo lapsen konserttiin, ottaa selvää orkesterin ohjelmistosta ja ostaa lippuja. Vanhempi voi osallistua konserteissa tehtävään toimintaan lapsen kanssa. Lapselle on tärkeää, että vanhempi tulee kuuntelemaan lapsen esiintymistä (1).

Vanhempien sekä muiden aikuisten rooli nähdään orkestereissa sekä aktiivisena että passiivisena. Aktiivinen rooli näkyy erityisesti koulujen opettajilla sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnalla sekä pienimpien lasten toiminnassa vanhemmillakin. Kouluikäisten toiminnassa useimmiten opettajat ja muu henkilökunta ovat mukana, koska orkesterin toimintaa järjestetään koulupäivien ja päiväkotipäivien aikana. Koulujen sekä varhaiskasvatuksen työntekijöiden aktiivinen rooli toiminnan etukäteistyössä on kokemuksen syventämisen kannalta merkittävä (1).

Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa sitä vähemmän tutkimukseni mukaan aikuiset nähdään aktiivisina osallistujina lasten toiminnassa.  Passiivinen rooli nähdään yleisempänä aikuisen roolina. Aikuisia ei aktivoida osallistumaan, vaan he voivat halutessaan osallistua esimerkiksi lastenkonserttien leikkeihin ja muuhun toimintaan. Minua kiinnosti erityisesti 6–9-vuotiaiden lasten toiminta vanhemman tai muun aikuisen osallistumisen kannalta. Suomessa vanhemmat eivät juurikaan osallistu tuon ikäryhmän toimintaan. Kuitenkin esikouluikäiset sekä pienet alakoululaiset ovat pieniä lapsia, joille vanhemman läsnäolo ja huomio ovat elintärkeitä (1).

Voisiko Suomessakin luoda yhteistä toimintaa pienille koululaisille ja heidän vanhemmilleen? Lontoon Filharmonisen orkesterin lapsiyleisötyöhön kuuluvat 7-vuotiaan ja vanhemman yhteiset konsertit (9). Työssäni musiikkipedagogina olen havainnut vanhemman ja lapsen yhteisen musisoinnin tuovan suurta iloa sekä vanhemmalle että lapselle. Yhteinen toiminta vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja lisää näin perheiden hyvinvointia. Lapsiyleisötyö ei ole pelkästään lapsille, vaan sillä voidaan vaikuttaa myös vanhempiin ja antaa vanhemmille mahdollisuus musiikin ensikosketukseen.

Kuva: Turun filharmoninen orkesteri

Lähteet

1. Nikkola, R. 2024, Näkökulmia suomalaisten orkesterien lapsille suunnattuun yleisötyöhön https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630157
2. Maitland, H. 2018. Viitattu 24.10.2024 https://aerowaves.org/wp-content/uploads/2021/02/Aerowaves
3. Yleisötyön ja kulttuurihyvinvoinnin pedagoginen täydennyskoulutus muusikoille, viitattu 20.10.2024 (metropolia.fi )
4. Ruokonen, I. 2016. Esi- ja alkuopetuksen musiikin didaktiikka. Oy FINN LECTURA Ab
5. Värri, V-M. 2004. Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään – dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Akateeminen väitöskirja, Tampere: Tampere University Press
6. Ruokonen, I. (toim.). 2022. Ilmaisun ilo – käsikirja 0–8-vuotiaiden taito- ja taidekasvatukseen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy
7. Jiang R. 2019. Audience Development in Symphony Orchestra – a Case Study of IOrchestra Project, Xiamen University Tan Kee College, Xiamen, China, Atlantis Press
8. Lindeberg-Piiroinen, A., Ruokonen, I. (toim.) 2017. Musiikki varhaiskasvatuksessa-käsikirja. Classicus Oy
9. London Philharmonic Orchestra. Verkkosivu. Viitattu 20.10.2024 https://wwwlso.co.uk/learn-and-discover/activities-for-families