17.04.2013

Lappeenrannan orkesteripäivät 19.-21.4. ja SUOSIO:n vuosikertomus 2012

Perjantaina 19.4. käynnistyvät Lappeenrannassa 48. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n (SUOSIO) valtakunnalliset orkesteripäivät. Tapahtuma kokoaa koko maan ammattiorkestereiden edustajat yhteen keskustelemaan kulttuuripolitiikan eri näkökulmista. Orkesteripäivien ohjelman löydätte tästä linkistä: http://www.sinfoniaorkesterit.fi/fi/tapahtumat

Orkesteripäivät avaavat SUOSIO:n puheenjohtaja, säveltäjä Kalevi Aho, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva ja kansanedustaja Anneli Kiljunen. Avajaisissa esiintyy Lappeenrannan kaupunginorkesteri.

Orkesteripäivillä julkaistaan Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n vuosikertomus 2012 ja koko maata kattavat orkesteritilastot. Painettu vuosikertomus on postitettu tiedotusvälineille 16.4. Toivomme, että voitte käyttää vuosikertomuksemme ja tilastojemme tietoja uutisoinnissanne. Vuosikertomus ja tilastot ovat löydettävissä myös nettisivuiltamme http://www.sinfoniaorkesterit.fi/assets/statistics/Vuosikertomus_2012.pdf

Ohessa tiivistelmä:

YLEISÖMÄÄRÄ KASVAA – konserttikuulijoita yli miljoona

Vuoden 2012 yhteenlaskettu konserttien yleisömäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna yli lähes 30000 kuulijalla ja ylitti miljoonan kuulijan rajan. Yleisömäärää kasvattaa luonnollisesti Helsingin Musiikkitalon loppuunmyydyt konsertit, mutta nousua on ollut myös muualla, kuten Tapiola Sinfoniettassa, Vaasan kaupunginorkesterissa ja Vantaan viihdeorkesterissa. Ulkomailla ahersi erityisesti Sinfonia Lahti, joka teki kiertueita Kiinassa, Ranskassa ja Saksassa ja savutti siellä yli 20000 yleisön. Konserttikuulijoiden lisäksi erilaiseen yleisöyhteistyön ja lasten musiikkikasvatukseen osallistui yli 50000 henkeä. Televisiokatsojia oli konserteilla Yleisradion tilastojen mukaan 4,9 miljoonaa. Lisäksi orkesterit lähettävä enenevässä määrin konserttien streamauksia (suoratoisto) ja muita verkkolähetyksiä. Näistä ei ole vielä tarpeeksi laajaa ja perusteellista tilastotietoa saatavilla.

ORKESTERIT TYÖLLISTÄVÄT

Yhdistyksen jäseninä oli kuluneen toimintakauden alussa 30 orkesteria ylläpitävää kuntaa, yhdistystä tai julkisyhteisöä, näistä kaksi liitännäisjäsentä.

Jäsenorkestereissa oli päätoimisia muusikkovakansseja 987, lisäksi käytettiin runsaasti avustajia (tilapäisten muusikoiden lukumäärä oli 2 525 – tämä määrä on laskusuunnassa säästöjen vuoksi), ja tämän lisäksi palkattiin kapellimestareita ja vierailevia solisteja. Päätoimista hallintohenkilökuntaa orkestereissa oli yhteensä 130 henkeä (naisia 66,1%) ja lisäksi jonkin verran tilapäistä henkilökuntaa, jaettuja vakansseja ym. Päätoimisten muusikoiden keski-ikä orkestereissa yhteensä oli 45,6 vuotta ja naisia soittajistosta oli 36,8 %. Muita, kuin Suomen kansalaisia päätoimisina muusikkoina oli orkestereissa 9,8 %. Vuonna 2001 tämä luku oli 7%.

TALOUS

Vuonna 2011 jäsenorkestereiden saamaa valtionosuutta vähennettiin yhdeksällä henkilötyövuodella, kun ministeriö otti valtionosuuden piriin uuden yhtyeen lisäämättä henkilötyövuosien kokonaismäärää ja vuodelle 2012 vähennysoli 2 henkilötyövuotta. Euromääräisesti supistus tarkoitti vuonna 2012 yhteensä 224654 euroa. Jäsenorkestereille myönnetty valtionosuus oli hieman yli 20 miljoonaa euroa.

Orkestereiden yhteenlasketut menot olivat hieman yli 77 miljoonaa euroa. Menoista 77 % ovat palkka- ja sosiaalikuluja. Tilapäisten muusikoiden palkkaukseen käytettiin yli 11miljoona euroa eli 15 % kokonaismenoista. Keskimääräinen valtionosuus rahoituksesta laski edelleen 26 %:iin ja kuntien rahoitusosuus oli 49 %:a. Orkestereiden omien tulojen osalta saavutettiin tuntuvaa kasvua erityisesti Helsingin kaupunginorkesterissa, Sinfonia Lahdessa ja pienemmistä orkestereista Helsingin Barokkiorkesterissa Vantaan viihdeorkesterissa, mikä liittyy lisääntyneisiin kuulijalukuihin. Orkestereiden välillä tulorakenne vaihtelee suuresti. Esimerkiksi Helsingissä ja Rovaniemellä kunnan rahoitusosuus kaupunginorkesterille ylitti 64 %:ia, kun taas esimerkiksi Helsingin tuki UMO Jazz Orkesterille jäi 37%:iin. Isojen orkestereiden omistajista eli kunnista Lahti sai asukastaan kohden eniten valtionosuutta orkesterilleen, lähes 17 euroa, kun taas Helsinki, Espoo ja Kymi Sinfonietta niukimmin, noin 5 euroa per asukas.

Orkestereiden omien tulojen osalta pääsylipputulot kasvoivat noin miljoonalla eurolla, tilausesiintymistulot sen sijaan pysyivät ennallaan ja kasvua oli myös ns. muissa tuloissa, joka sisältää esimerkiksi sponsoritulot ja erilaiset myyntituotot. Näiden tuloerien jakautumisessa on vuosittaisia vaihteluja sen mukaan, minkälaisia konsertteja tehdään. Kaikkien orkestereiden omat tulot kasvoivat yhteensä noin 10 %.

Yleisötyö on saanut monenlaisia muotoja. Jo vakiintuneiden taiteilijatapaamisten ja teosesittelyiden rinnalle orkesterit ovat kehittäneet uusia keinoja tavoittaa erityisesti nuorta yleisöä; on Nuori Kuuntelija -klubi, Lapsiparkki, Filharmoninen junioriklubi, on musiikkipolkuja ja ennakko- ja jälkityöpajoja. Orkestereiden johto tekee taiteilijoiden kanssa luento- ja esittelyvierailuja yhteistyökumppaneiden tilaisuuksiin, työpaikoille tai kutsuu ryhmiä tutustumaan orkesterin toimintaan, tiloihin, soittimiin ja henkilöstöön. Taiteidenvälisiä hankkeita toteutetaan monin keinoin. Monimuotoinen musiikki ja jalkautuminen ovat siis orkestereiden arkipäivää varsinaisen konserttitoiminnan rinnalla. Uutta yleisötyössä on verkkolähetysten käyttö. Verkon käyttö lisääntyy orkestereissa myös konserttitaltiointien ja suorien lähetysten muodossa.

Lisätietoja: Aila Sauramo, toiminnanjohtaja, [email protected], puh. (09) 2709 1414