08.06.2021

Lappeenrannan kaupunginorkesterin kevätkausi huipentuu Kevätääniä-konserttiin

Kevään tuulten kohina, kesää odottavan aika, kesän hehkuvat valot ja varjot sekä luontoon puhkeava värien kirjo kumpuavat konserttikokonaisuudessamme, jossa Länsi-Brittein saarten arokukkuloilta sukelletaan ranskalaisen puutarhan kukkaloistoon.

Lappeenrannan kaupunginorkesteri
Kevätääniä: https://www.youtube.com/watch?v=cg7UbUAue2E
Videointi ke 19.5. Lappeenranta-sali
Johtaa Vytautas Lukočius

Ohjelma:

Malcolm Arnold (1921–2006): Sinfonietta nro 3 op. 81
Adagio – Allegro
Adagio cantabile
Scherzo. Vivace
Finale. Allegro

Louise Farrenc (1804–1875): Sinfonia nro 3 op. 36 g-molli
Adagio. Allegro
Adagio cantabile
Scherzo. Vivace
Finale. Allegro

Malcolm Arnold (1921–2006) oli brittiläinen taide- ja viihdemusiikin säveltäjä, joka opiskeli Royal College of Musicissa säveltämistä ja trumpetin soittoa. Hänet valittiinkin ensin trumpetistiksi Lontoon filharmoniseen orkesteriin. 1940-luvun loppupuolelta alkaen Arnold omistautui täysin säveltämiselle. Arnoldin musiikki on pääosin uusklassismia värittyen monesti kirpein dissonanssein.

Arnoldin tärkeimpinä teoksina pidetään yhdeksää sinfoniaa. Näiden lisäksi hän sävelsi lukuisia konserttoja, sinfoniettoja ja tanssisarjoja sekä musiikkia yli 130 elokuvaan. Viihdemusiikin puolella Arnoldin tunnetuinta tuotantoa on musiikki David Leanin ohjaamaan elokuvaan Kwai-joen silta. Hän sai elokuvan musiikista Oscarin vuonna 1957. Sinfonietta nro 3 op. 81 on samaiselta vuodelta ja sen tilasi sekä kantaesitti Liverpoolin kuninkaallinen filharmoninen orkesteri kapellimestari John Pritchardin johdolla.

Ranskalaisen Louise Farrencin (1804–75) Sinfonia nro 3 op. 36 g-molli tuo 1840-luvun pikantin aristokratian lähellemme. Louise Farrenc sävelsi sinfonioiden lisäksi piano- ja kamarimusiikkia ja toimi Pariisin konservatorion pitkäaikaisena pianonsoiton professorina. Nainen säveltäjänä tuon ajan yhteiskunnassa oli ”etiketillisen sosieteetin” erikoisuus, jolle miehisissä säveltäjäpiireissä ei löytynyt moniakaan ymmärtäjiä. Sävellysluokat olivat tarkoitettu lähes ainoastaan miehille, mutta Louisen vanhemmat saivat 15-vuotiaan lahjakkuuden itsensä säveltäjä Anton Reichan oppilaaksi. Avioiduttuaan kymmenisen vuotta vanhemman huilistin Artistide Farrencin kanssa hän sai ensimmäisen sävellyksiensä tulkin ja pari esiintyikin huilu-piano-duona ahkerasti ympäri Ranskaa. Samaan aikaan he myös perustivat Ranskaan johtavan nuottikustantamon, joka sai nimekseen Edition Farrenc.