10.10.2016

Lappeenrannan kaupunginorkesteri – Marzismia – Frank Zappaa ja muutakin Marzi Nymanin sovituksin

Frank Zappan musiikki ja sitä soittavat muusikkoystävykset astuvat lavalle kapellimestari Jukka Iisakkilan johdolla, kun Saimaa Sinfoniettan konsertissa torstaina 13.10.2016 klo 19 Lappeenranta-salissa tehdään kaleidoskooppimainen aikamatka menneisyydestä tulevaisuuteen. Konsertissa solistisessa roolissa esiintyvät laulaja- ja kitaristi Marzi Nyman, lyömäsoittaja Arttu Takalo ja käyrätorviwelho Tero Toivonen.

Yhdysvaltalainen Frank Zappa (1949-1993) tunnetaan muusikkona ja säveltäjänä, joka kulki populaarimusiikin saralla omia polkujaan. Hän yhdisti tuotannossaan miltei kaikkia kuviteltavissa olevia elementtejä, ja useimmiten hän lähestyi aiheitaan pilkan ja terävän absurdismin valossa. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu niin populaarimpaa materiaalia, modernia orkesteri- ja kamarimusiikkia, elokuvaa, elektronista musiikkia kuin jazziakin, ja tämä kuuluu myös tässä konsertissa. Zappan Edgar Varese- ja Stravinsky-vaikutteista klassista tuotantoa ovat johtaneet mm. Kent Nagano sekä Pierre Boulez, ja niitä on levyttänyt mm. saksalainen Ensemble Modern.

Zappan ura lähti liikkeelle vuonna 1966 Freak Out-kaksoisalbumista. 1960-luvulla hän esitti Mothers Of Invention -yhtyeensä kanssa satiirilla höystettyä sekoitusta, jossa oli aineksia popista ja rockista aina kokeileviin äänikollaaseihin. Tässäkin konsertissa ääniä tuotetaan mm. sipsipusseilla ja lasten leluilla. Ehkä aidoimmillaan Zappa oli kuitenkin soittaessaan kitaraa, erityisesti pitkissä improvisoiduissa sooloissaan. Nyt tähän haasteeseen tarttuu Marzi Nyman.

”Zappan individualismi ja kaikille inhimillisen toiminnan alueille kohdistuva viiltävä kritiikki poikivat jatkuvasti konflikteja ulkomaailman kanssa. Toisaalta oman tien kulkeminen ja musiikkiyhteisöjen ulkopuolelle jättäytyminen johtivat hänet monien tuoreiden, kekseliäiden ja poikkeuksellisten ideoiden ja lähestymistapojen kehittymiseen. Ne muovasivat Zappan sävelkielen ja musiikillisen estetiikan aivan omanlaisekseen”, toteaa kapellimestari Jukka Iisakkila, joka valmistelee Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa taiteellista tohtorintutkintoa, aiheenaan absurdismi musiikissa.

Kitaristi Marzi Nyman (s. 1979) on paraatiesimerkki siitä monenlaisesta ja raja-aitoja kumartamattomasta muusikkoudesta, joka on tuonut suomalaiseen rytmimusiikkiin uudenlaista elinvoimaa. Vuosien varrella Nyman ei ole pelkästään vaikuttanut useissa eri eturivin jazzyhtyeissä kitaristina, vaan hän on tehnyt paljon töitä myös televisioon ja elokuviin, säveltänyt teoksia orkestereille ja soittanut rivimuusikkona useilla eri levytyksillä. Pelkästään tällä vuosituhannella ”musiikin kameleontiksi” kutsuttu monitaituri on ehtinyt soittaa jo lähemmäs neljälläkymmenellä levyllä.

Nyman aloitti musiikinopiskelun piano- ja teoriatunneilla Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa, josta matka jatkui vuonna 1996 Tapiolan lukion musiikkilinjalle ja pian myös Espoon pop/jazzopisto Ebeliin. Espoon kouluissa syntyi tärkeitä ystävyyssuhteita, esimerkiksi pianisti Lenni-Kalle Taipaleen sekä Ebelissä opettaneen rumpali Rami Eskelisen kanssa.

Vuonna 1998 Nyman aloitti opiskelut Sibelius-Akatemian jazzosastolla, mutta muusikon työt veivät jo kitaristia mukanaan. 2000-luvun taitteessa Nyman kiinnitettiin sekä Lenni-Kalle Taipale Trioon, Joonas Hytösen talk-show’n housebandiin että Nylon Beatiin, jossa hän soitti seuraavat kolme vuotta. Samoihin aikoihin Marzia kuultiin myös UMOn ohjelmistossa, saksofonisti Jouni Järvelä Groupissa sekä XL-yhtyeessä. Vuonna 2003 Pori Jazz nosti Nymanin Vuoden taiteilijaksi.

Ensimmäisen Jazzliiton kiertueensa Nyman teki Anna-Mari Kähärän Orkesterissa vuonna 2003, ja on siitä lähtien kuulunut kiinteästi Kähärän yhtyeeseen. Jazzin saralla Nyman on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös rumpali Anssi Nykäsen, basisti Timo Hirvosen, rumpali Jussi Lehtosen sekä kitaristi ”Varre” Vartiaisen kanssa. Kotimaisen rockin alueella Nyman on vaikuttanut muun muassa Tekniikan ihmelapset -bändissä sekä Apulannan kiertuevahvistuksena.

Vuosien varrella Nyman on tehnyt paljon töitä myös televisioon ja elokuviin. Hyvä esimerkki on Keisarikunta-elokuvan soundtrack (Universal 2004), jossa Nyman johti orkesteria sekä soitti itse kitaraa. Laajamuotoisempia sävellyksiä hän on tehnyt esimerkiksi Vaasan kaupunginorkesterille ja Kaartin soittokunnalle. Kitaran ohella pianoa sujuvasti soittava Nyman tuntuu ehtivän joka paikkaan.

Yksi sukupolvensa arvostetuimpia muusikoita maassamme, säveltäjä ja vibrafonisti Arttu Takalo (s. 1971) tuli tunnetuksi Jarmo Saaren perustamassa XL-yhtyeessä, minkä ohessa hän on ehtinyt soittaa myös muun muassa Anssi Nykänen Loop Treatmentissä ja Mia Simanaisen yhtyeessä. Nykyisin Takalo on keskittynyt säveltämiseen, omien levyprojektiensa lisäksi myös klassisen puolen teoksiin.

Tero Toivonen (1974) on soittanut Tapiola Sinfoniettan riveissä kahdenkymmenen vuoden ajan. Vuosi 2016 toi orkesterityön oheen merkittävän tehtävän, kun avain-nippuun lisättiin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian avaimet ja työsopimukseen kirjoitettiin Käyrätorvimusiikin lehtori.

Käyrätorvensoitto alkoi vuonna 1985 Keskisen-Uudenmaan musiikkiopistossa Jukka Kasperin johdolla ja jatkui Sibelius-Akatemiassa maisteritutkintoa tehden Erja Joukamo-Ampujan luokalla.

Musiikin maisterin tutkinnon valmistuttua 2003 Toivonen ei ollut valmis luopumaan opiskelijaeduista. Näin sai alkunsa seuraava musiikillinen matka tällä kertaa Sibelius- Akatemian tohtorinkoulutusyksikössä DocMusissa. Toivosen taiteellinen tohtorintutkinto tarkastettiin ja hyväksyttiin 18.10.2014. Tohtorintutkinnon taiteellisessa viiden konsertin sarjassa Toivonen pyrki rikastuttamaan käyrätorven perusrepertuaaria. Taiteellinen osa on nimeltään Kaanonin laitamilta ja kirjallinen tutkielma kantaa nimeä Pitkä matka lähelle, joka kuvaa orkesterimuusikkoa yleisötyön tekijänä.

Kamariorkesterit ja kamarimusiikki ovat olleet suuressa roolissa Teron muusikon uralla. Muutama vuosi sitten Tero nousi Lontoossa Wigmore-hallin lavalle erään kamarimusiikkiyhtyeensä kanssa ja pian sen jälkeen tuo samainen ryhmä kävi pokkaamassa Royal Philharmonic Society Award-palkinnon tuosta konsertista. Puheita ei onneksi tarvinnut pitää.

Orkesterityön ohella erityisen tärkeä osa Terolle on The Golden Horns-käyrätorvikvartetti. TGH-kvartetti on Terolle foorumi, jossa oma muusikkous pistetään venytyspenkkiin. The Golden Hornsin toiminnan keskiössä ovat lapset ja nuoret, joille TGH pyrkii jatkuvasti järjestämään musiikin pariin innostavia tapahtumia ympäri Suomen. The Golden Hornsilta on ilmestynyt kokonainen nuottikirja marraskuussa 2011, joka on suunnattu käyrätorvensoiton alkeisopetuksen tarpeisiin.

Teron suuri rakkaus pop-, rock- ja heavy-musiikkia kohtaan on saanut uskottavuutta levytysten ja live-esiintymisten muodossa. Teron torvisoundia voi kuulla mm. Marzi Nymanin, Zarkus Poussan, Tuomo Prättälän, Nylon Beatin, Kemopetrolin, Emma Salokosken, Olavi Uusivirran, Jipun, Mikko Kuustosen, Samuli Edelmannin, Saimaan, Waltarin, Husky Rescuen ja Turisaksen levyillä.