21.03.2018
Lappeenrannan kaupunginorkesteri – Hiljaisen viikon Requiem

Lappeenrannan
kaupunginorkesterin ja Etelä-Karjalan klassisen kuoron Pääsiäiskonsertissa
keskiviikkona 28.3.2018 klo 19 Lappeen Marian kirkossa kuullaan W.A .Mozartin
Requiem. Sen johtaa kapellimestari Vytautas Lukocius ja solisteina laulavat
Olga Heikkilä, sopraano, Anna Danik, mezzosopraano, Pekka Kuivalainen, tenori
ja Matti Turunen, basso. Etelä-Karjalan klassisen kuoron valmennuksesta vastaa
Toomas Kapten.
Mozart työskenteli Requiemin parissa kuolinvuotenaan vuonna 1791. Teoksen
tilasi heinäkuussa 1791 kreivi Franz von Walsegg zu
Stuppach, joka halusi kunnioittaa sillä vastikään kuolleen vaimonsa
muistoa. Kreivin tarkoitus oli esittää teos omana sävellyksenään. Mozart sai
teoksesta ennakkopalkkiota 60 dukaattia ja lupauksen lisäpalkkiosta, kun teos valmistuisi.
Kesän Mozart oli kiireinen kahden oopperansa Taikahuilun ja La clemenza di Titon kanssa ja säveltäjä palasi
teoksen pariin vasta syksyllä palattuaan Wieniin. Marraskuun lopulla säveltäjä sairastui tautiin, jonka
lääkäri myöhemmin nimesi sotilaskuumeeksi. Joulukuun 4. iltapäivänä Mozart
tunsi itsensä niin terveeksi, että esitti ystäviensä kanssa osia edelleen
keskeneräisestä Requiemistaan. Samana iltana hänen tilansa huononi nopeasti ja
hän kuoli 5. joulukuuta, viisi minuuttia yli puolenyön.
Mozartin kuollessa Requiem oli edelleen keskeneräinen ja säveltäjän vaimo Constanze antoi teoksen viimeistelyn Josef Eyblerille, joka kuitenkin pian
luopui tehtävästä ja käsikirjoitus päätyi Mozartin entisen oppilaan Franz
Xavier Süssmayrin käsiin, joka lopulta vei teoksen päätökseen. Süssmayr
orkestroi teokseen Kyriestä eteenpäin, saattoi Sequentia-osan eli Dies iraen Lacrimosan-jakson loppuun 22 uudella tahdilla
ja sävelsi sielunmessun puuttuvat osat eli Sanctuksen, Benedictuksen ja Agnus Dein. Viimeiseen osaan, Communioniin, hän
uudelleenkäytti teoksen alusta kahta Mozartin säveltämää osaa. Süssmayr sekä
Mozartin vaimo sanoivat tämän tapahtuneen Mozartin ohjeiden mukaan. Monet ovat
kuitenkin epäilleet, että Mozart ei olisi oikeasti halunnut käyttää toistoa
teoksessa. Kreivi Walsegg-Stuppach esitti Requiemin omana sävellyksenään
kuolleen vaimonsa kunniaksi 14. joulukuuta 1793.