12.02.2008

Kuntaliiton ja Cuporen selvitys 14 kaupungin taiteen ja kulttuurin menoista

Kaupunkienkulttuuripalvelujen järjestämistavat ovat moninaisia. Kaupungit järjestävät kulttuuripalvelunsa vaihtelevin tavoin. Jotkut kaupungit luottavat miltei yksinomaan kunnalliseen kulttuurituotantoon, kun taas toiset avustavat enemmän yksityisiä toimijoita. Kulttuuripalvelujen tuotantotapojen lisäksi kustannuksissa on kaupunkikohtaisia eroja. Tiedot ilmenevät Kuntaliiton, Cuporen ja 14 kaupungin taiteen ja kulttuurin palvelurakenteita ja kustannuksia selvittäneen hankkeen tuloksista.

Esimerkiksi Oulussa 96 prosenttia kulttuurirahoituksesta meni kunnan ylläpitämään kulttuuritoimintaan. Sen sijaan Mikkelissä lähes puolet rahoituksesta suunnattiin yksityisille toimijoille. Lisäksi jotkut kaupungit ovat solmineet ostopalvelu-, yhteistyö- tai tilaaja-tuottajasopimuksia kulttuuritoimijoiden kanssa.

Hankkeessa mukana olleista kaupungeista kulttuurin osuus käyttötalouden kokonaiskustannuksista oli suurimmillaan 3,7 prosenttia ja pienimmillään 1,2 prosenttia. Kirjastot mukaan luettuina kulttuuripalvelujen osuus vaihteli 4,9 prosentista 2,1 prosenttiin.

Asukasta kohden lasketut kulttuuritoiminnan kustannukset olivat yleensä suurissa kaupungeissa pieniä kaupunkeja isommat. Suurimmillaan kustannukset olivat 205 euroa ja pienimmillään 67 euroa asukasta kohden. Keskimäärin kulttuurin bruttokäyttökustannukset vuonna 2006 olivat ilman kirjaston menoja 142 euroa asukasta kohden.

Laskennallista valtionosuutta kaupungit saivat kulttuurin bruttokäyttökustannuksista keskimäärin 29 prosenttia.

Kaupunkien kulttuuritoiminta institutionaalista

Kaupunkien kulttuuritoiminta on vahvasti instituutiovetoista. Kulttuuritoiminnan kustannuksista suurin osa meni vakiintuneille taide- ja kulttuurilaitoksille, kulttuuritaloille ja -keskuksille sekä taiteen perusopetuksen oppilaitoksille.

Museoille, teattereille ja orkestereille meni enimmillään 88 prosenttia kulttuurin bruttokäyttökustannuksista ja alimmillaan 47 prosenttia. Kulttuuritalojen ja -keskusten osuus oli korkein Vantaalla (30 prosenttia), taiteen perusopetuksen puolestaan Vaasassa (29 prosenttia).

Muun kulttuuritoiminnan kustannukset olivat näihin verrattuna vähäiset.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Ditte Winqvist muistuttaa, etteivät eurot yksinään kerro kulttuuritoiminnan laadusta, määrästä, vaikuttavuudesta tai saatavuudesta.

– Kaupunkien kulttuuripalvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat sekä palvelutarjonta poikkeavat toisistaan huomattavasti ja nämä erot vaikuttavat suoraan kustannusrakenteeseen.

Nyt julkistetussa hankkeessa selvitettiin ensimmäistä kertaa kaupunkien kulttuurin kokonaiskustannuksia, joihin on sisällytetty myös kaupunkien muiden hallintokuntien kulttuurituotannosta aiheutuneet kustannukset sekä avustukset yksityisille toimijoille.

Hankkeessa kerätyt taloustiedot koskevat kulttuuritoimintaa, joka tapahtuu taide- ja kulttuurilaitoksissa, kulttuuritaloissa ja -keskuksissa, taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa, yleisessä kulttuuritoimessa ja muissa hallintokunnissa. Selvityksessä käytetyt taloustiedot perustuvat kuntien vuoden 2006 tilinpäätöstietoihin. Kustannuksia selvitettiin pääsääntöisesti ilman kirjastoja.

Hankkeessa olivat mukana Espoo, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa tästä:http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p080211085643T.pdf