25.11.2008
Kaupunkien kulttuuritoiminta keskittynyt omaan tuotantoon
(Kuntaliitto tiedottaa 25.11.2008)
Kaupunkien kulttuuritoiminta perustuu yhä pääasiassa kunnan itse tuottamiin kulttuuripalveluihin. Museot, teatterit ja orkesterit ovat merkittävässä asemassa kulttuuritoiminnassa. Kaupunkien kulttuuritoiminnan kustannukset vaihtelevat sadasta 230 euroon kaupunkilaista kohden.
Tiedot ilmenevät Kuntaliiton, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen ja 23 kaupungin taiteen ja kulttuurin palvelurakenne- ja kustannusselvityksestä. Tiedot perustuvat kuntien vuoden 2007 tilinpäätöksiin.
Kunnat ovat merkittävä kulttuuripalveluiden rahoittaja maassamme. Selvityksessä mukana olleiden 23 kaupungin kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset olivat yhteensä yli 400 miljoonaa euroa.
Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannusten osuus kunnan saamien verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuksien kokonaissummasta vaihteli 2,2 prosentista 5,2 prosenttiin. Laskennallinen valtionosuus kulttuuritoiminnan yhteenlaskettuihin käyttökustannuksiin vaihteli kaupungista riippuen noin 14 ja 30 prosentin välillä.
Yksityisten toimijoiden avustukset eivät olleet missään kaupungissa kulttuuritoiminnan pääroolissa. Oman ja yksityisen tuotannon painotus tosin vaihtelee. Korkeimmillaan oman toiminnan osuus oli Kajaanissa, jossa se oli 98 prosenttia. Alimmillaan se oli hieman yli 50 prosenttia.
Perinteisillä kulttuuri-instituutioilla, kuten museoilla, teattereilla ja orkestereilla on vahva asema useissa kaupungeissa. Esimerkiksi Lahdessa 64 prosenttia kulttuurin menoista kohdistui vakiintuneisiin kulttuurilaitoksiin.
Kulttuurin painopisteet kuitenkin vaihtelevat. Esimerkiksi Vantaalla ja Hämeenlinnassa kulttuuritaloilla ja kulttuurikeskuksilla on varsin merkittävä asema kulttuuritoiminnan kustannusrakenteessa. Joissakin kaupungeissa taiteen perusopetusta resurssoidaan suhteellisen paljon, kuten Porvoossa.
Asukasmäärään suhteutetut nettokäyttökustannukset olivat korkeimmat Vaasassa (230 €) ja Tampereella (225 €). Seitsemässä kaupungissa kulttuuritoiminnan vastaavat kustannukset olivat alle 150 euroa, alimmillaan noin sata euroa asukasta kohden.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Ditte Winqvist painottaa, että kuntien kulttuuritoiminta on merkittävää jo kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta.
– Kuntarakenteessa tapahtuvat suuret muutokset edellyttävät onnistuakseen myös yhteiskunnallista toimintaa, joka luo yhteenkuuluvuutta, vuorovaikutteisuutta ja rakentaa siltoja ihmisten välillä. Hyvät, toimivat kulttuuripalvelut ovat elinvoimaisen kaupungin tunnusmerkki, Winqvist toteaa.
Kuntien kulttuuritoiminnan kustannusselvitykseen osallistui 23 kaupunkia. Selvitystä varten kerättiin tietoja kulttuuritoiminnan tuloista ja menoista kaupunkien vuoden 2007 tilinpäätöksistä. Kerätyt taloustiedot koskevat kulttuuritoimintaa, joka tapahtuu taide- ja kulttuurilaitoksissa, kulttuuritaloissa ja -keskuksissa, taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa, yleisessä kulttuuritoimessa ja muissa hallintokunnissa.
Raportti on tulostettavissa Kuntaliiton Internetsivuilta osoitteessa:
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Ditte Winqvist, Kuntaliitto p. 050 465 87 12
erikoistutkija Pasi Saukkonen, Cupore p. 050 367 3497