30.09.2016

Göteborgin sinfonikot ja Santtu-Matias Rouvali Sibelius-festivaalille Lahteen 2017

Orkesterilla on vahva historiallinen sidos Jean Sibeliukseen ja hänen musiikkiinsa

Sinfonia Lahti on kutsunut vahvan Sibelius-historian omaavan Göteborgin sinfonikot esiintymään Sibelius-festivaalin konserttiin Sibeliustalossa perjantaina 1.9.2017. Kapellimestarina on orkesterin ylikapellimestarina samana syksynä aloittava lahtelaislähtöinen kapellimestarikomeetta Santtu-Matias Rouvali, joka tuo syntymäkaupunkiinsa uuden orkesterinsa heti kautensa alussa. Kyseessä onkin myös Ruotsin kansallisorkesterina tunnetun Göteborgin sinfonikkojen ja Rouvalin ensimmäinen yhteinen ulkomaanvierailu.

Sinfonia Lahden 18. kansainvälinen Sibelius-festivaali järjestetään Lahden Sibeliustalossa 30.8.–3.9.2017, ja tapahtuman taiteellinen johtaja on Sinfonia Lahden ylikapellimestari Dima Slobodeniouk. Göteborgin sinfonikkojen konsertin lisäksi festivaalilla on kolme Slobodenioukin johtamaa Sinfonia Lahden konserttia (ke 30.8., to 31.8. ja la 2.9.2017) sekä kamarimusiikkia ja muuta ohjelmaa. Sibeliuksen musiikista koostuvan ohjelmiston teema on Suomen 100-vuotinen itsenäisyys, ja orkesterikonserteissa kuullaan mm. toinen ja viides sinfonia, Kevätlaulu, Satu, Metsänhaltija ja Sanomalehdistön päivien musiikkia. Tarkemmat ohjelmatiedot julkaistaan lähiaikoina. Festivaali on myös osa valtakunnallista Suomi 100 -ohjelmaa.

Sibelius-festivaalin 2017 liput tulevat myyntiin 2.1.2017, ryhmä- ja ennakkovarauksia otetaan vastaan jo syksyllä 2016.

Slobodeniouk: ”Göteborgin sinfonikoilla oli merkittävä rooli Sibeliuksen musiikin kansainvälisen tunnettuuden lisäämisessä”

Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja Dima Slobodeniouk pitää Göteborgin sinfonikkojen vierailua tärkeänä askeleena Sibelius-festivaalille. ”Yksi Sibeliuksen tärkeimmistä puolestapuhujista Suomen ulkopuolella oli säveltäjä ja kapellimestari Wilhelm Stenhammar, joka toimi Göteborgin sinfonikkojen pääkapellimestarina vuosina 1907–22. Kun puhutaan Suomen itsenäisyydestä, vuosi 1917 osuu myös Sibeliuksen elämässä tärkeään ajanjaksoon, jolloin tietämys hänen musiikistaan levisi voimakkaasti Suomen ulkopuolelle, ja Göteborgin orkesterilla oli tässä suuri rooli”, Slobodeniouk toteaa. Erityisesti Slobodeniouk iloitsee mahdollisuudesta saada tämä maineikas orkesteri Sibelius-festivaalille tuolloin ylikapellimestarikautensa aloittaneen Santtu-Matias Rouvalin johdolla. ”Uskaltaisin väittää, että tällä vierailulla olemme rakentamassa hyvin tärkeää kahta kulttuuria yhdistävää siltaa”, Slobodeniouk summaa.

Göteborgin sinfonikot: ”Orkesteri on otettu ja kiitollinen kutsusta esiintyä Sibelius-festivaalilla Suomen juhlavuonna”

Göteborgin sinfonikkojen toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja Sten Cranner kertoo orkesterin olevan hyvin otettu ja kiitollinen kutsusta tulla esiintymään vuoden 2017 Lahden Sibelius-festivaalille: ”Tämä erityisesti siksi, koska Jean Sibeliuksella on niin tärkeä rooli Göteborgin sinfonikkojen ohjelmistossa, historiassa ja identiteetissä, mutta on luonnollisesti erityisen kiehtovaa tulla festivaalille esiintymään ensi kerran juuri Suomen juhlavuonna. Tämä tulee myös olemaan aivan ensimmäinen konserttimme Ruotsin ulkopuolella uuden ylikapellimestarimme Santtu-Matias Rouvalin kanssa, joka on kaiken kukkuraksi syntynyt Lahdessa. Odotamme maestro Rouvalin kanssa vierailuamme ja kohtaamistamme suomalaisyleisön kanssa jo suurella innostuksella.”

Göteborgin sinfonikkojen vahva side Sibeliukseen ja hänen musiikkiinsa

Euroopan maineikkaimpiin sinfoniaorkestereihin lukeutuva Göteborgin sinfonikot perustettiin vuonna 1905. Orkesterilla on hyvin vahva historiallinen side Jean Sibeliukseen ja hänen musiikkiinsa. Orkesterin pääkapellimestarina vuosina 1907–22 toiminut Wilhelm Stenhammar oli Sibeliuksen ystävä ja ihailija. Göteborgin sinfonikot soitti Sibeliuksen musiikkia ensi kerran vuonna 1907, tuolloin esitettiin toinen sinfonia Armas Järnefeltin johdolla. Toinen sinfonia oli tulevan vuosikymmenen aikana orkesterin ohjelmistossa siinä määrin usein, että teoksesta tuli suorastaan orkesterin epävirallinen lippulaiva.

Helmikuussa 1911 Sibelius johti ensi kerran omaa musiikkiansa (mm. Pohjolan tytär ja kolmas sinfonia) Ruotsissa nimenomaan Göteborgin orkesterin kanssa, ja vuonna 1915 Sibelius teki ainoan sodanaikaisen ulkomaanmatkansa Ruotsiin, ja johti myös Göteborgissa omia teoksiaan. Sibelius vieraili johtamassa Göteborgissa omia teoksiaan vielä vuonna 1923 ja omisti samana vuonna valmistuneen kuudennen sinfoniansa Stenhammarille. Stenhammarin kuollessa vuonna 1927 Sibelius kirjoitti: ”En ole pitkän elämäni aikana tavannut ketään niin jalon idealistista henkilöä kuin Wilhelm Stenhammar. Olen onnellinen siitä, että sain olla hänen ystävänsä. Mitä hän merkitsikään taiteelleni! Kuinka pohjattoman tyhjältä tuntuu nyt, kun hän on poissa.”

Vahva Sibelius-perinne on jatkunut myös Stenhammarin aikojen jälkeen. Mainittakoon esimerkkinä kapellimestari Neeme Järvi, joka on levyttänyt Sibeliuksen sinfoniasarjan Göteborgissa kahdesti, BIS- ja Deutsche Grammophon -levymerkeille. BIS:lle tehdyissä levytyksissä on monia maailmanensilevytyksiä Sibeliuksen teoksista, mm. Neito tornissa -ooppera, Alkusoitot a-molli ja E-duuri, Balettikohtaus ja Akateeminen marssi.